IRC-Galleria

Niin ne tulee joka aamu vie sulta päivän lehden ja puutarhasta kukat yhden kerrallaan sä katsot ikkunasta verhojen raosta ja oot kuin et huomais mitään sulla on lautalattiaan maalattu elämänpelilauta ja katseella siirtelet olemattomia nappuloita

Ajattelet ääneen valkoisille tapeteille mä en tarvitse apua sulla on ristikot ja leikekirja ja kirjahyllyssä täytetty kotka keittiön tuoleissa kolhuja peilistä näät miten niitä on itsessäsikin sä kuvittelet ansaitset sen

Ja sä näet miten tuuli piirtää tulevaisuutesi ja tunnet miten tuli tanssii ihollasi kuule sä olet jotain mitä koskaan kukaan muu ei saavuta ja ne kuuntelee ne kuuntelee niin ne kuuntelee sua
- ja sä istut hiljaa



ne vie sulta kaiken sä et puhu etkä pukahda kokeilisit edes osaisitko huutaa

kai se on niin että mulla on polvet ruvilla aina maailma on asvalttia betonia ja lasinsiruja

Ja niin toivon/ että näät/ mun naamion taakse/ joskus mun on/ liian hankalaa/ olla mitään oikeasti/ syyskuussa jaksan/ vielä odottaa/ räntäsateessa lokakuihin/ hukkuu liian monta henkeä/ marraskuussa kun heräät/ vuosia sitten jo oli/ aivan liian myöhäistä/ teekuppeihin kadotan/ sut ja mun elämän/ kuuntele radiosta säätiedotus/ urheiluruutu ja kuolinilmoitus/

ja toisinaan kun askeleet vievät minut kauemmas
jään kuuntelemaan

hampailla säröjä ikkunaan
graffitissa rakkaudentunnustus
rappukäytävissä ne joiden äänet eivät kauemmas kuulu
ikkunalla poika, joka yritti valaa kuutamosta helmiä


naapurissa joku soittaa viulua korkealta ja kovaa

Avatkaa jooko ikkunat/ mua ahdistaa/ ne sanoo että kaikki/ on täällä omasta tahdostaan/ mä tiedän että niillä on/ rautakahleet kaapeissaan/ viattomat hymyt tweedpuvuissaan/ ne on muka aina/ niin ystävällisiä/ rauhoitu me ymmärretään/ kyllä sua ja sun mielipiteitä/ kai sä tajuut täähän/ on sulle vain parasta/ mut mä tiedän että oon/ täällä vaan koska ne pakottaa/ voisinhan mä lähteäkin/ mut mihin muka menisin/ ei mulla oo paikkaa/ mihin piiloutuisin/ avaisin oven ja karkaisin/ kiipeäisin yli portin/ ja huutaisin kuunnelkaa/ en kestä teitä enää/ hei haloo tajutkaa/ oon nyt vapaa/
niin mä funtsin/ päivittäin ja öisinkin/ mutten silti koskaan/ kuitenkaan saa aikaan/ oon niin helvetin/ heikko ja saamaton/ naurakaa te vaan/ mä kyllä myönnän/ saitte mut ansaan/

Haluaisin asua katolla
- miksikö?
koska haluaisin vain

minulla olisi pyöreä pöytä
kolme tuolia kirpputorilta
minulle yksi - se punainen
sinulle toinen keltainen
sininen ystävälle, jota
en vielä tunne

ja kaktus ruukussa
se ei välittäisi paahteesta
antaisin sille vettä
peltkastelukannusta
silloin kun ei sataisi

minulla ei olisi ikkunoita
mutta joka suuntaan näkisin
hei, sinä, kiipeä tikapuita
minulla olisi sinulle asiaa
otatko teetäkin
ruskeasta kupista johon on
maalattu keltaisia kukkia

maalausteline ja pensselit
värit saisin ympäristöstä
seinästä keltaisen
asvaltista mustaharmaan
pilvistä valkoisen
sinun silmistäsi sinisen

haluaisin asua katolla
älä kysy enää miksi
- koska haluaisin vain

ja niin se vie meidät erilleen
maailma palaa raiteilleen
en mä koskaan niin tahtonut
mut se on kai jo ohi nyt
tekis mieli huutaa
ootko vielä siellä
keltaiseksi rapatussa
kerrostalossa
parvekkeellasi kasvatit
hymyjä iloa ja tomaatit









Zofii#blogcomments

ne fiilikset muistaa vieläkin. itketti ja hymyilytti kun luin.

Ja mulla oli kivaa mutta kaikki kiva loppuu aikanaan niin ne sanoo ja itku pitkästä ilosta väitti mummo kun pienenä hypin pöydillä ja seinillä ja verhotangolla ja oikeasti olin ujo ja hiljainen lapsi mutta en mä niihin uskonut enkä usko vieläkään vaikka pitäisi kyllä ja on harmaa olo vaikka kuulemma se harmaus voi tiivistyä sinitarraan mutta senhän pitäisi olla sinistä kun sen niminkin on sininen ja mä tahtoisin huutaa ja juosta ja kaikkea mutta silti istun tässä vaikka voisin olla Bahamalla tai pyöräilemässä tai autossa tai junassa tai lentokoneessa matkalla jonnekin ja mulla on mieletön ikävä sitä yhtä siellä kengurumaassa ja pelkään että hai syö sen vaikka en tiedäkään onko siellä haita mutta ainakin pörssihaita ja se ei suostu kertomaan mitä se osti ja ei kerro miksi se osti ja surffaa vaan ja skeittaa ja mäkin tahtoisin mutta en osaa kun olen niin huono mutta ethän sä oo ees opetellu väittää jotkut mutta tiedän etten osaa mä tunnen omat vikani kyllä kiitos kysymästä otan mieluiten ilman jalapenoja ja oliiveja miten sun päiväsi muuten ei olla nähty pitkään aikaan vaikka haluaisinkin ihan oikeasti vaikken koskaan ole niin sanonutkaan ja mä tahtoisin muuttaa omaan kotiin mutta ei ole paikkaa mihin mennä saisi olla sadetta ja ukkosta paossa ja tulvavesi ei ylettyisi mun kylpyhuoneeseen ja mä pyytäisin sut asumaan mun kanssa mutta en mä ikinä muista enkä uskalla oon kuitenkin niin ujo ja hiljainen niin kuin pienenäkin eikä mua haittaisi vaikka naapurissa asuisi viulisti ja toisella puolella rumpali ja vastapäätä kitaristi ja yläpuolella koirankasvattaja ja alapuolella innokas nikkaroija sillä en koskaan oikeastaan ooo kaivannut täydellistä hiljaisuutta pääsen tarpeeksi lähelle kun meen metsään mutta kaupungissa mä viihdyn parhaiten kaupungissa koska siellä on ihmisiä ja vaikken mä tunnekaan niitä mä tahdon nähdä ne matkalla töihin ja kouluun ja lentokentälle ja satamaan astuakseen laivaan joka vie ne Tallinnaan tai Tukholmaan ja mä tahdon nähdä ne bussipysäkillä ja kaupoissa ja ostoskeskuksissa ja puistoissa ja juna-asemalla ja vaan niin mä tunnen olevani olemassa kun mä tiedän että joku näkee mut kadulla mutta mä oon kuitenkin edelleen täällä koska mä en osaa lähteä ja mä viivyttelen liikaa vaan siksi että pelkää ja taas mun tarvii mennä nukkumaan nähdäkseni painajaisia kouluun joutumisesta ja herätä taas joutuakseni kouluun ja siellä harhaillakseni käytävillä ja harhaillakseni tunneilla ja siellä on niitä ärsyttäviä ’söpöjä’ yläastelaisia
ja mä oon sekaisin mutta tää tuntuu hyvältä mielipuoliselta mutta sehän ei oo mun vika vaan sun



mieti sitä

Ja kotona kun kukaan ei näe itken varmuuden vuoksi sipuleille

Sä kuljet kadulla sateessa
ilman sateenvarjoa
ja luulet oot ihan turvassa
ei mitään voi tapahtua
Mut sä oot niin väärässä
ihan väärässä
väärässä aina

Ne kulkee metsässä
ilman kypäriä
ja luulee voittavansa
ei mitään voi tapahtua
mut ne on niin väärässä
ihan väärässä
väärässä aina

Mä istun kotona pimeässä
mulla on untuvapeitto
ja haarniska
ja mä tiedän että
mitään ei voi tapahtua
mut mä oon niin väärässä
ihan väärässä


väärässä aina



(jajaja. Sille yhdelle tiedoksi että ihan oma teksti ! ;>)