IRC-Galleria

[Ei aihetta]Torstai 17.08.2006 22:33

Tää homma ahdistaa
En uskalla katsoa huomiseen
Taivas kaatuu niskaan
Luu tunkee sydämeen
Mieltä kaivertaa
Ottaa päähän pikkuisen
Ihan miten vaan
Tää tappaa ihmisen

Yleisvituttaa
Tää lama alkaa puuduttaa
Tunteettomina ihmiset vaeltaa
Suuri musta maa
Ei enää valoa
Minne katoaa
Rakkaus päältä maan

Kaikki ahdistaa, kaikki tukahduttaa
Täällä mitään ei tehdä saa
Poliitikot meidät ruttaa
Ahdistaa ahdistaa ahdistaa




[Wirtanen osaa kirjoittaa :o]


Sinä tahtoisit olla supersankari pelastaa maailman
eihän sarjakuvissa koskaan kukaan kuole
lapsuuden unelmat muovikääreisiin pakattiin
ullakolle kannettiin
se pikkupoika jota äitisi rakasti niin

milloin sinä unohdit siipesi kotiin
koulutieltä kevyet askeleesi
minä kaipaan sitä kun pidit kiinni
kädestä ja nauroit kyyneliin
sinä halusit istua puiston aidalla
näit tähtiä pilviseltäkin taivaalta
kuiskasit ''minä olen tuolla joskus
- sinä minun kanssani''

tuuli tarttuu hiuksiin ja vie kauas taaksepäin
siihen aikaan kun kaikesta maalattiin keltaista
niin betoniset seinät vastaa miten niille huudetaan



ne eilisen tähdenlennot tänään tallottiin kynnysmattoon
Hei sinä siellä tuhansien kilometrien päässä, tiedän että näet tämän, varo jäämästä kenguruiden alle, pysy pinnalla surffatessa ja hei, älä jooko osta ihan kaikkia niitä yli-ihania converseja. Että mullekin riittäis?

Kaipaan, tiedät kyllä. <3



[ja hei, tuo tuliaisia. ;>]

Ämpäreitä ja rakkaudentunnustuksia ei koskaan ole liikaa, edes haudattuina.

nauroi kyyneliinKeskiviikko 02.08.2006 00:32

hän sanoi itke kun itkettää
kukaan ei koskaan ei koskaan
hymyile aina
aina

I killed the mirrorSunnuntai 30.07.2006 17:55

''YOU STOLE MY STORY!''











''Hug me.''
''I can't.''



Leijasi joka kantoi korkeuksiin
rikkoontui tv-tornin radioaallokossa - niin siinä aina käy
minä näin kuinka harakka lensi parvekkeesi kaiteelle
nehän etsivät aina jotain kiiltävää
näin sen omalta parvekkeeltani
siitä raidallisesta riippumatosta - muistatko?
samalla kun katselin pilviä
tuuli puhalsi hattarat kumoon taivaankannen tivolissa
olivatko ne joille hymyilin sittenkin mustia lampaita

Se harakka sulki siipensä kaiteellasi
minä tiedän - ne etsivät aina jotain kiiltävää
näin sen raidalliselta riippumatoltani
- sinä olet kultaa