Sinä tahtoisit olla supersankari pelastaa maailman
eihän sarjakuvissa koskaan kukaan kuole
lapsuuden unelmat muovikääreisiin pakattiin
ullakolle kannettiin
se pikkupoika jota äitisi rakasti niin
milloin sinä unohdit siipesi kotiin
koulutieltä kevyet askeleesi
minä kaipaan sitä kun pidit kiinni
kädestä ja nauroit kyyneliin
sinä halusit istua puiston aidalla
näit tähtiä pilviseltäkin taivaalta
kuiskasit ''minä olen tuolla joskus
- sinä minun kanssani''
tuuli tarttuu hiuksiin ja vie kauas taaksepäin
siihen aikaan kun kaikesta maalattiin keltaista
niin betoniset seinät vastaa miten niille huudetaan
ne eilisen tähdenlennot tänään tallottiin kynnysmattoon