IRC-Galleria

Ja hän,
aivan kuten eilenkin
katseli ikkunoihin
etsien samaa kuin viime viikollakin
sinä et koskaan
et koskaan silloin
ollut kotona
höyheniä lattialla
valkoisia
mustia ruusuja parvekkeellesi


-


Sakset kädessä astianpesukoneen oveen kompastuen juosten lasia päin lattialla nastoja ja peilin sirpaleita kattolamppuun sidottu piikkilangalla se mitä mitä eniten halusi nauroit käännyit pois ja minä nuolin haavojani nurkassa odottaen palaavaksi et ymmärrä etkö ymmärrä miten satuttaa

01:08. Syyskuu, sataa, lämpötila noin 11,2 astetta, tuulen nopeus viisi metriä sekunnissa.

Kerrostalon ylimmässä kerroksessa mies ja vaimo katsovat olohuoneen televisiosta dokumenttisarjaa jääkarhuista vaimon sisarenpojan maisemamaalauksen alla ja syövät suolatikkuja.

Sama talo, neljäs kerros, nuori mies joka työskentelee kahvilassa tarjoilijana yrittää epätoivoisesti tavoittaa puhelimen välityksellä henkilöä jota luuli pitävänsä vain ystävänä kunnes tajusi pyöräillessään töistä kaatosateessa asian oikean laidan.

Toisen kerroksen kolmannessa asunnossa keski-ikäinen rouva odottaa papiljotit päässä miestään kotiin jo kolmatta tuntia.

Viides kerros, kuudes asunto, yksinhuoltajaäiti imee kiihtyneenä tupakkaansa parvekkeella saatuaan juuri nuorimmankin lapsensa nukkumaan. Samalla toinen lapsista repii oman huoneensa tapetteja sillä on juuri lakannut pitämästä traktoreista. Nykyään hän pitää enemmän moottoripyöristä.

Kaikki ensimmäisessä, kolmannessa, kuudennessa, seitsemännessä ja kahdeksannessa kerroksessa nukkuvat lukuun ottamatta seitsemännen kerrokset varsin vakavaksi ja samalla äänekkääksi muuttunutta avioliittoerimielisyystapausta.

Rappukäytävässä keltaisen valon alla istuu mies yksin pipo päässä. Kauan sitten hänet kastettiin Jean-Pierreksi mutta sitä hän ei tiedä itsekään.
Kaikki naapurit lukuun ottamatta kolmannen kerroksen tyttöä joka on aina eri mieltä kaikesta sanovat että Jeppe juo.
Kukaan ei sano miksi Jeppe juo.







Samaan aikaan toisaalla juuri kaksikymmentäyksi täyttänyt Elsie juhlii railakkaasti ystäviensä kanssa merta väsymättä kyntävällä laivalla eikä tiedä mitä vielä tulee tapahtumaan.

Sä kysyt ja mä vastaan
kai saan sut uskomaan
sä näet mut sellaisena
mitä mä sulle esitän
kun sanon joo mä tiedän
en tiedä todellakaan
kun taas oon hiljaa
mulla olis sanottavaa
aivan liikaa

pue rooliasusi päälle
laita naamio kasvoille
tuu tänne tervetuloa
elämä yhtä sirkusta

mä oon vaan huijausta
mua ei oo olemassakaan
ja vaikka olisinkin
en oo mitään


oon korttitalo ja sä puhallat mut kumoon

Ne on sitonut tuulikelloja
junavaunujen oviin
ratapalkkeihin maalataan numeroita
vihreitä muovikalvoja
taivaankannen eteen ne veti
peilipalloilla valaisi

Ne on siitä ihan hiljaa/
se kaappiin työnnetään/
kaikki naapurit sanoo/
että Jeppe juo/
mutta sitä ne ei sano/
miksi Jeppe juo/

Sanomalehdissä styroksinen maku
kaikki ne sodat ja tyhjästä melu
siellä missä oikeasti tapahtuu
aina ovet ensin sulkeutuu
ne lukitsivat sen kylpyhuoneeseen
itse pakeni välillä suihkuun naapuriin

Eihän ne koskaan siitä puhu/
lapsetkin tästä vaikenee/
kaikki naapurit sanoo/
että Jeppe juo/
mutta sitä ne ei kerro/
miksi Jeppe juo/

Kaikki naapurit sanoo/
että Jeppe juo/
mutta sitä ne ei tiedä/
miksi Jeppe juo

Mä olen niitä jotka/ helposti jäävät sohvan taakse/ mä olen niitä jotka/ ei tee numeroo mistään/ oon niitä joiden ois/ kai paljon parempi/ muuttaa jääkaappeihin/ joku soittaa mulle/ mut en mä tahdo vastata/ puhelimen hampaat liian terävät/ ja mä tiedän että se on/ se kassaneiti taas/ mä unohdin mun lompakon/ jälleen pakastealtaisiin


Ne tahtois nähdä sut/ ihan joka päivä/ oot niille pakkomielle/ ja ne tahtois kuulla sun äänes/ ihan joka hetki kun/ sekuntiviisarit soi/ ne tahtois sulle avata/ ihan kaikki ovensa/ eikä ne
ikinä/ ei koskaan ikinä/ löisi sulle luuria korvaan/ mä en tiedä mistä ne tuli/ ne vaan yhtäkkiä oli/ täällä enkä mä osaa/ ottaa niitä pois/ ne tuli tänne ja huutaa/ huutaa mulle/ mun pään sisällä/ huutaa lujaa/ mun korvat tukkoon/ ja tahtois saada sut/ enkä mä osaa/ en osaa en osaa/ ottaa niitä pois/

Tahtoi kuulla miten päiväsi meni mitä tänään teit missä olit ja kenen kanssa katsoo tiukasti silmiin älä hämmenny oikeasti hän välittää älä näytä siltä kuin olisit nähnyt jonkun kuolevan
älä kaada suolaa ja pippuria haavoihin

Iltaisin hän sytyttää pöytälamppunsa verhokankaaseen luo varjokuvia katso tässä susi tuossa koira päivää herra hiiri hyvää päivää neiti peura mitä kuuluu tänään kiva kun tulitte kylään olinkin vähän yksinäinen ihan pikkuisen vain

Päiväpeitosta majan pesän jonne käpertyä pois maailmasta joka niin kipästi puree kylmiä varpaita turvassa hetken kunnes koittaa aamu

Ei tiennyt poika kuinka monta askelta kestää vielä silta allaan pudotus

olin hyvä arvioimaan ja oi kyllä omistan elämän

yksi

Kultakirjaimilla kehyksiin kohtalo kirjataan sulkeutuvat ovet joita ei koskaan nähnytkään miekoin viedään sinne mihin kaltereilla suljetaan käsiraudoissa kulkusia jotta kuullaan missä kulkee missä kulkee missä kulkee milloinkin pyöreässä huoneessaan