IRC-Galleria

Pimeässä huoneessa tuo poika nukkuu.
Yksin itkee, kyyneliin hukkuu.
Ei kukaan auta, ei kuuntele häntä.
Miksei kukaan kuule tuon hiljaista ääntä.


Katson ikkunasta, käteni ristiin laitan.
Huokasen, ikkunaa vasten pääni painan.
Toivon että kuulet vaikka pitkä on tää taival.
Kumpa katsoisit mua tuolt pilven takaata taivaalt.
Nousen ylös, mietin hiljaa mielessä.
Miten kaikki voi ollakkaan näin pielessä.
Nojaan seinään, ulko-oven vieressä.
Paljonko voi olla surua ihmisessä pienessä.
En vaivaudu ulos, lukittaudun sisään.
Olen aivan yksin, murheita tulee vain lisää.
Mun kultani on muualla, mulla ei ole mitään.
Millä voisin itseni pystyssä pitää.
Riisun ulkovaatteet, menen olohuoneeseen.
Käynnistä pleikkarin ja avaan tv:n
Istahdan alas, jään sitä katselee.
Mietin mielessäin "tässähän se päivä menee."
Kun ilta taas tulee menen yläkertaan.
Mun sydän on puuta ja se itkee verta.
Nukkuminen kiinnosta mua paskan vertaa.
Huomenna kun herään toivon et se ois viimeinen kerta.


Pimeässä huoneessa tuo poika nukkuu.
Yksin itkee, kyyneliin hukkuu.
Ei kukaan auta, ei kuuntele häntä.
Miksei kukaan kuule tuon hiljaista ääntä.