IRC-Galleria

mä olin tos 13v. ku alettiin kavereitten kanssa pölliä kaupasta tupakkia ja muuta. Tehtiin sitä koska haluttiin olla kovia ja näyttää muille että me ollaan jotain isoa. Se aika oli huoletonta ja en ikinä jäänyt kiinni. Asuimme etelä suomessa. Muutimme kuitenkin sinä kesänä pohjoiseen pieneen kylään. Tuolla kylässä ei oiken ollut mitään joten uusien kavereiden kanssa tuli juotua alkoholia melkeen joka vapaa päivä. No 14v. tuli ikää ja koulussa oli eräs tyttö. Vuotta vanhempi. Aloin seurustella sen kanssa ja silloin lopetin juomisen. Aluksi kaikki oli vain "leikkiä" mutta seurustelimme lopulta 2 vuotta, ja ne ajat olivat elämäni kohokohdat. Viimeinen kuukausi kuitenkin oli pelkkää riitaa, ja lopulta erosimme. Tuon kahden vuoden aikan isäni kanssa olin menettänyt välit ja äitini oli koittanut kerran itsemurhaa. Sinä päivänä kun erosimme nuo tapahtumat tuntuivat viellä raskaammilta. Rakastin ja rakastan äitiä niin paljon että jos oisin menettänyt hänet oisin menettänyt suurimman osan itsestäni. No minä en luovuttanut, kun olin aika sekaisin mieleltäni siinä kohtaa. 6kk yritin, yritin kaikkeni että saisin tytön takaisin mutta turhaa. Sitten hetken tauko, pari kuukautta ilman mitään. Huoneeseen lukittautuneena. Kun kuitenkin uskoin pystyväni jatkamaan elämää, aloin taas liikkua kavereiden kanssa. Olin saanut eron jälkeen mieliala lääkket. No enpä jaksanutkaan elämää ja päätin paeta, mutta en kotiin. Päätin paeta sekavuuden hurmokseen. Aloin juomaan jatkuvasti. Enään ei koululla väliä join vaan. No kohta se ei riittänyt. Olo oli niin ahdistunut että aloin käyttämään vahvoja hermokipu lääkkeitä isoja annoksia alkoholin kanssa. 6kk sekavaa elämää. Tuli sinä aikana tapeltua ja tehtyä murto keikkoja. Elämäni oli turha.Kun 6kk, oli kulunut ajoin kaveri kyydissä 3promillen humalassa mopolla ojaan. Molemmat hengissä selvittiin ja saatiin vain ruhjeita. Siitä tulikin kyyti kajaanin keskus-sairaalaan ja kajaaniin putkaan koska kylässä ei pidetty putkassa yön yli. Seuraavalla viikolla sossu sanoikin että kotona en enään voi olla joten lastenkoti odotti. Lähidin sillä viikolla sitten kajaaniin lastenkotiin. Jouduin eroon äitistäni ja se oli niin kamalaa että en sanoin voi kuvailla. No ryypiskely jatkui. Mutta lastenkodissa oli tyttö. Tyttö joka oli aivan uskomaton ja lopulta ihastuin häneen. Ikää minulla oli tuolloin 17 ja risat..Tyttö ei tykännyt kun join ja silloin päätin että tippaakaan ei enään minun suuhun tule. Yhtään lääkettä en enään vedä. Tyttö suostui alkaa seurustelemaan minun kanssa ja päätin että kun pääsen lastenkodista jään kajaaniin. 6kk ja vähän päälle olin lastenkodissa. Pääsin pois ja sain asunnon kajaanin keskustan läheltä. Rakastan tyttöä ihan älyttömästi. No viime maanantaina kuvittelin että oisin kasvanut hekisesti ja voisin juoda. Join, petin, ja kerroin. Nyt olen päättänyt että enään ikinä en koske päihteisiin koska se on kahdesti vienyt minulta rakkaan ihmisen. Nyt istun kotonani ja mietin mitä teen. Haluasin koittaa hoitaa asiat ja palata tytön kanssa mutta tiedän että se virhe saattoi olla kohtalokas suhteen kannalta.
Eihän tässä ihan kaikkea ole mutta suurin osa.

Mä vaikka tappaisin itteni.
Jos saisin sillä sinut mun viereeni.
Portti mein välistä kiimeni.
Sydämmestä liekki himmeni.
Mä oon yksin pimeessä täällä.
En kuule enää sun ääntä.
Käännän päätä ja toivon parasta.
Annataisitko anteeksi sinua rakastan.
Mä tiedän mitä ajattelet musta.
Mut mun pää ei oo täynnä kusta.
Mun elämä on musta, ja oon riippuvainen susta.
Siksi pyydänkin armahdusta.
En haluis yksin nukahtaa.
Uskotko mua, vittu et kaduttaa.
Mä halusin pitää pystys, ettei suhde vois kaatua.
Toivon että tunteet ei voi maatua.
Mä haluan sut, enkä mitään muuta.
Mutta tavoittelenkoha taivaalta kuuta.
Pyydän anteeks mut tuskin se mitään muuta.
Tuntuu ku mun keho ois puuta.

Nyt ku katon sun kuvaa, toivon et oisit tos vieres.
Jokane hetki pitää sun kuvas mun mieles.
Annan rakkautta, tilaa sydämmes pienes.

Tahdon koskettaa sua, tuntee sun ihon.
Tuntea rakkauden, rakastamisen ilon.
Jakaa tän onnen tunteen siron.
Jonka mä sydämmelle nyt pinon.
Voi kuinka voisin suudella huulias.
Murheet kerrot, mä olisin kuulias.
Tä tarina on ku roomea ja juulia.
Tulispa taas rakkauden lämpimii tuulia.
Mä yritän kaiken, jotta oisit onnellinen.
Mut en oo super mies, oon ihminen.
Oon sanonut et oon iha normi tyyppi vaan.
Haluan saada sut jaksamaan.
Minun kanssa kulkee tätä polkuu.
Estää ettei vois jää altamme sortuu.
Pitää pystys ku aletaan horjuu.
Hei beibe you know, I love you.


Ole mun kanssani älä päästä irti.
Tapahtuu mitä tapahtuu mä rakastan silti.
Mä en saa sust katsetta irti.
Pidän susta aina kiinni.


Mä oon ollu sun kanssa iloinen.
Välil nauran, välil oon vihanen.
Kun suutut, itken elämää kiroten.
Tiedän susta ikin erois en.
Jos mä saisin päättää miten tää juttu jatkuu.
Lupaisin et siihe ei ois loppuu.
Mä pistän kaikkeni peliin, jotta tää kestää.
Rakastan sua, sitä kukaan pysty estää.

Kun mä pyydän, auta, vastaa mulle.
Tee se mitä mä tekisin sulle.
Kulje tää matka kanssani, silmäsi sulje.


Kun ajattelen sinnuu, minu tekis mieli itkee.
Nähdessäsi, mä yritän olla sitkee.
Joka päivä enemmä,
pelkään et menetän.
En oo tarpeeksi vahva, mun mieli on musta.
Eksynyt sielu, vailla itsekunniotusta.
Mä rakennan onneni,
ympärillesi.
Haluasin antaa sulle aivan kaiken täältä.
Jos pyytäisit antaisin vaik katon mun päältä.
Ei mikään muu merkkaa, oot sydämmessäni täällä.
En kuuntele järkee, vaan sydämmen ääntä.
Vaik en uskois onneen, mä uskon meihin.
Vaik en uskois jumalaan, uskon enkeleihin.
Sä olet yksi niistä,
mun kultani.

Se mitä sanottiin, se miten koskettiin
Toisiamme.
Se mitä luvattiin, se miten katsotiin
Tunnettiin rakastavamme.


Mä tunnen viel samoin, sua kohtaan.
Haluaisin nähdä mihin suhde tää johtaa.
Mä en voi mitää, se on ku kaks sydäntä kohtaa.
Enää jos en nää toista, se vetää mut pohjaan.
Me nähä ei usein, mä lähin sun luota.
Mä tuun sua kattoo, mun sanaani luota.
Ja säki tuut pääsee joskus pois tuolta.
Kulta pieni, haluun pitää sust huolta.
Mä rakastan sua, ja se ei tuu muuttuu.
Ilma sua mun elämästä jotain suurta puuttuu.
Joskus oon vihanen, mut en haluisi suuttuu.
Joka ilta voisin vieressäs nukkuu.

IcäWä :--/

Pimeässä huoneessa tuo poika nukkuu.
Yksin itkee, kyyneliin hukkuu.
Ei kukaan auta, ei kuuntele häntä.
Miksei kukaan kuule tuon hiljaista ääntä.


Katson ikkunasta, käteni ristiin laitan.
Huokasen, ikkunaa vasten pääni painan.
Toivon että kuulet vaikka pitkä on tää taival.
Kumpa katsoisit mua tuolt pilven takaata taivaalt.
Nousen ylös, mietin hiljaa mielessä.
Miten kaikki voi ollakkaan näin pielessä.
Nojaan seinään, ulko-oven vieressä.
Paljonko voi olla surua ihmisessä pienessä.
En vaivaudu ulos, lukittaudun sisään.
Olen aivan yksin, murheita tulee vain lisää.
Mun kultani on muualla, mulla ei ole mitään.
Millä voisin itseni pystyssä pitää.
Riisun ulkovaatteet, menen olohuoneeseen.
Käynnistä pleikkarin ja avaan tv:n
Istahdan alas, jään sitä katselee.
Mietin mielessäin "tässähän se päivä menee."
Kun ilta taas tulee menen yläkertaan.
Mun sydän on puuta ja se itkee verta.
Nukkuminen kiinnosta mua paskan vertaa.
Huomenna kun herään toivon et se ois viimeinen kerta.


Pimeässä huoneessa tuo poika nukkuu.
Yksin itkee, kyyneliin hukkuu.
Ei kukaan auta, ei kuuntele häntä.
Miksei kukaan kuule tuon hiljaista ääntä.

Niin monesti oon sanonu tää tule kestämään.
Me ollaan aina yhdes, sitä kukaan pysty estämään.
On sanottu rakkaus ei oo kestävää.
Mut mä lupaan, kestää tää.
Ei oo mitään, mikä mut sut jättää sais.
Mä rakastan sua, liikaa kai.
Ihastuin suhun, joku kysyis "why?"
Koska sä oot naisista parhain.

Oot naisista parhain, jota oon tavannu.
En toisenlaista oisi halunnu.
Ilman sua onneen uskoni ois karannu.
Mut nyt se usko on palannu.
Pidän susta huolta mä, lupaan sen.
Sun pyynnöille kieltäytyä osaa en.
Vaikka ehkä pitäs, mut mitäs siitä.
Kunhan saan olla kanssas, ni eiköhän se riitä.
Tahdon kiittää, et oot ollu kanssani.
Oot ollu mun elämän valoni.
Et oo mulle syönny sun sanaasi.
Rakastan sua armaani <3