IRC-Galleria

Yrität muuttuu, mut menneisyys vaanii joka nurkan takana, kaiffareit tulee piripäis vastaan valkeena ku lakana. Frendit viereltä putoo ja sun vaan pitäs elää, välil vaan tuntuu et ei jaksas enää herää. Sit on viel tää toinen kaveriryhmä, joukussa on kermaperseet ja joku muuten vaan tyhmä. Niille pitäs esittää et kaikki on hyvin, ne ei vittu älyy et mielen kaivo on se syvin. Ei ne tiiä mun entisestä, ei niitten pää varmaan sitä ees kestäs, pakko ees blogille purkaa tai mä hajoon, ja entistä syvemmälle entiseen vajoon.

Tyhjä pää, tyhjä olo tää, huomista ei enää nää, tyhjyys päiväni nää täyttää, masennus tää hyväks mua käyttää, aika näyttää, voidaanko mut sittenkin pysäyttää.

Jos on juonut kolme päivää, miten voi janottaa.

Jos Luet oikeasti näitä juttuja, Sinulla menee luultavasti huonommin kuin minulla.

Alkoholi ei ole minulle ongelma. Minä olen ongelma alkoholille.

Ajatustulvaani voisi verrata muurahaispesään, täysi kuhina päällä.

Minulla on hetkiä, jolloin tunnen olevani hauska. Kun menen kertomaan siitä kavereilleni, he nauravat minulle.

Juon viinaa tuhotakseni aivosoluja, pysyäkseni Teidän tavallisten kuolevaisten tasolla. Tämän todettuani tajusin viinan olevan viisasten juoma.

Luulen olevani vainoharhainen.

Elämäni nainen olikin nimeltään mikko. Baarimikko.