IRC-Galleria

Tänään tuli todistettua kuinka perusteellisesti väsynyt ihminen pystyy omistautumaan nukkumiselle, kun aikaa on rajallinen määrä. Tarkemmin ottaen tunti 40 minuuttia. Urhoollisesti ignoorasin koomassani herästyskellon, mutta symbioosi sängyn kanssa päättyi kuitenkin, kun esimies soitti "Että hei, miten ois työt? Oon täällä yksin, et viittis tulla..." Siinä vaiheessa olin 4 minuuttia myöhässä. Puoliksi hereillä käsittämättömässä vapinassa nakkelin joitan vaatekappaleita päälle ja sotkin kohtuullisen heikossa hapessa töihin. Horjuin sisään tasan 12:04 eli 19 minuuttia myöhässä... uuh! Nukkumisen aikana pääni oli korvattu heliumpallolla, joka suhisi rasittavasti. Asiakkaatkaan eivät saaneet itseään ymmärretyksi, ja havahduin vähän väliä siihen, että joku tyyppi selittää jotain käsittämätöntä. Päätin diplomaattisesti nyökytellä ja hymyillä. Toimii, enhän minä kuitenkaan ole kuin kassakoneen ulosannista huolehtiva lisävaruste. "Kiitti hei!" Taisinpa olla siinä vaiheessa vielä pienessä sievässä. No mummot ei ainakaan avautuneet. On sitäki sattunu. Ja kaikki eläjät jumalauta 10km:s säteeltä olivat päättäneet lähteä kauppaan tasan vartin yli kaksitoista!! Tehtiin varmaan jossain vaiheesa jonkunnäköinen ennätyski jonojen pituudessa. Joo-o tätä jatkui neljä tuntia, ja yöseura kävi jossain vaiheesa irvailemassa, kun valuin pitkin käytäviä yrittäen tehdä jotain hyödyllistä. Tai edes näyttää siltä. Loppuhan se vuorokin sitten lopulta, ja leijuin helpottuneena ulos metsästämään avointa apteekkia. Ei löytynyt.

Kotimatkalla pyörä säikähti pinnoissa kolisevaa limskapulloa, ja heitti minut sarvien yli päälleen. Joo-o! Päälleen. Tajusin yhtäkkiä, että etupyörä tökkäsi ilmeisesti johonkin näkymättömään seinään ja takapyörä nousi sen seurauksena ilmaan. Koko pyörä kääntyi 45 astetta oikealle. Siis eturenkaan varassa. Oikeastaan se olisi käynyt jonkin asteisesta akrobatiasta, mutta pisteet jäi keräämättä, kun liikesarjan loppupuolella otin kontaktia asfalttiin poski edellä. No laseihin ei onneksi tullut mitään, mutta toinen puoli naamasta on varmaan huomenna musta ja turvoksissa. Mahtavat apteekissa katella hitaasti.

Joopa. Katsotaan sitten huomenna, että poistunko talosta lähiaikoina. Nyt koteloidun. Ja Covenant jytisee petollisesti taustalla. Uuh... voi kun minä tykkään musiikista, jossa on tilan tuntuaa. We stand alone! JOOOOOO! Eikä ole ketään kelle soittaa.


Ainiin, ja minulla on kesäloma!