1: "Kosketkin siihen niin tapan sinut!"
2: "Pyh, et uskaltaisi..."
1: "Mistä tiedät, etten uskaltaisi, et ole minä, et tee päätöksiäni, et, ruoja, ohjaa tietäni hämärästä aamunkoittoon!"
2: "Luuletko, että huutamalla saat äänesi paremmin kuuluviin?"
1: "En minä huuda, puhun vain selkeästi."
2: "Ja hyvin lujaan ääneen?"'
1: "JA MITÄHÄN SE SINULLE KUULUU HUUDANKO VAI ENKÖ?"
2: "Minun korvistanihan tässä on kyse, kuten useimmat ihmiset, luulet, että se, mikä ei häiritse sinua, ei häiritse ketään."
1: "Miksi välittäisin mitä muut ajattelevat?!"
2: "Tiedätkö, on eri asia olla välittämättä siitä, mitä ihmiset ajattevat, kuin olla välittämättä heistä ollenkaan."
1: "Lopeta jo se viisauksien lateleminen, et todista tuolla mitään muuta kuin sen, ettet osaa käsitellä asioita realistisuuden rajojen sisäpuolella!"
2: "Noh, noh, olipas se hienosti sanottu mieheltä, joka kieltää toiselta viisauksien latelemisen. Ehkemme olekaan kovin erilaisia, sinä ja minä."
1: "Kuules sinä senkin.. vielä minä sinulle näytän...."
2: "KOSKETKIN SIIHEN NIIN TAPAN SINUT!"
Mies ottaa peilin ja iskee sen palasiksi lattialle. Mieltä väsyttää.