IRC-Galleria

Perjantai 24. 2. : Suurta juhlaa.

Suuri päivä. Matikan uusintakuulustelujutska vihdoinkin ohi. Jopa hyvin suoritettuna. Hieman kipeä olo. Lievä vitutus tämän takia. Mutta se on pieni murhe. Tänään on nimittäin perjantai, päivä joka aiheuttaa yleistä pahennusta kevytmielisyydellään vakavamielisempien keskuudessa.
Perjantai, joka aloittaa LOMAN. Ja loman aloittavan päivän ohjelmaanhan sopisi nätisti jonkin tasoinen juhlistaminen. Ja sitähän on tiedossa. Ja paljon.

Allekirjoittanut ja suuri joukko hilpeitä tovereitaan, on nimittäin lähdössä valloittamaan kihniötä, tuota ikuista kiistakumppaniamme. Ryyppäämisen muodossa. Suomennos: pyhäniemeen, mökkibileet. Ilmassa vaihtelevat suuren juhlan, sekä suuren katastrofin ainekset. Meni miten meni, oli miten oli, jotain suurta oli tapahtumassa. Kello jotain joskus siinä illalla lähdin neiti R:n kyyditsemänä kohti Kihniötä. Myös elintarvikehamstrausta suoritettiin paikallisessa lähikaupassa. Pitihän sitä kaljaa saada. Ei minulle siis. Omani odottivat jo häämöttävässä kihniössä. Uhkaavaa.

Matkalla poimimme mukaamme neljännen pienen elefantin, herra K:n. Ylhäisen ystäväni kanssa nautimmekin kovaa vauhtia K:n mukaan eksynyttä salmaripulloa. Namskis. Siinä joskus hieman myöhemmin saavuimme mökille, paikkaan X. Siis sinne pyhäniemeen. Meitä vastaan saapui herra J, mökin paikallistamisessa auttamiseen vihkiytynyt herrasmies, jonka syntymäpäiväbileistä oli kysymys.

Booliakin löytyi. Se oli hyvää. Allekirjoittanut sitä maisteli suhteellisen paljon, ehkä jopa liiallisesti. Siitähän se ilta lähti käyntiin. Huutoa, juomista, tappelun poikasta, makkaran heittelyä, juomista, metallimusiikkia, penkkiurheilua, kiroilua, juomista... kaikkea mitä tässä nuoressa iässä oleva nuorukainen voi toivoa. Aikasen onnistunut ilta. Tosin eräässä vaiheessa allekirjoittanut hukkasi tiettyjä vaatekappaleitaan, joka aiheutti suurta kummastusta ja järkytystä lähimmäispiirissä ja vasemman jalan vakavan kuolion. Tomin paita oli pieni. Todella, todella pieni, jopa kireä. Aika hot olin.



Launtai 25. 2: Aamuni halpana rockhuorana.


Heräsin. Kivisti. Sattui. Auh.
Herra J paasasi muille läsnäolijoille jotain siivoomisesta. Herra M nousi sitten sängystään ja taapersi olohuoneen läpi kohti vessaa, ihmettelen muiden paikallaolijoiden naurunpuuskia ja sormilla osoittelua. Vessan ovi. Saranat palasina. Voi hyvää päivää. Kun M viimein lopetti oven tarkastelun, oli aika saapua vessaan. Peili. Voi vittu. Olin ruma.

Pari paikallista neitiä olivat nimittäin saaneet ihanan meikkausvimman kesken eilistä iltaa, jonka allekirjoittanut oli jo tasollaan unohtanut. Peilistä tuijotti takaisin groteski sekoitus 13 vuotiasta, kiimaista goottityttöä, halpaa rockhuoraa ja kotiväkivallan uhria. Ei kaunis näky, siis.
Tästä selvittyään herra M joutu... pääsikin siivoamaan. Se oli kamalaa. Kaljapulloja oli enemmän kuin minkään maan mikään laki ikimaailmassa voi sallia. Makkaraa joka nurkassa. Paikkoja hajalla. Lauantai-aamu hymyili vittumaista hymyään itsekullekkin paikallaolijalle.

Tulipas muuten myös huomattua, että rakkaat ystävämme herra P ja JJ olivat jo lähteneet paikalta. Viimeinenki toivo kyydistä sivistyksen pariin oli siis mennyt. Se siitä elämästä. Myös toinen kenkäni oli hukkunut ovelasti eilisillan aikana. Ilmeisestikkin rakas ystävämme herra V oli ovelasti vaihtanut kenkiä allekirjoittaneen kanssa. Aika velmua. Sinänsä saavutus. Herra V:n kenkähän oli vain ehkä seitsemän numeroa allekirjoittaneen maiharia isompi. Ja täysin erilainen. Hyvä sinä. Pitkien taistelujen, hurjan siivoamisen ja yllättävänkin hauskan aamupäivän päätteeksi kenkä kuitenkin palautettiin oikealle omistajalleen ja herra J:n äiti suostui kyyditsemään herra K: ja M:n kohti sivistystä, siis parkanoa.

Loppupäivä menikin herra JJ:llä riehuessa ja no-lifettämässä. Hauskaa oli. Ilta olikin sitten jo paljon tylsempi. Mutta eihän elämä voi olla pelkkää juhlaa? Eihän?



Sunnuntai 26. 2: Randombiletystä.


Sunnuntai-aamuna herra K lähti keskuudestamme. Siis kotiin, elossa hän oli, ainakin päällin puolin. Herra J soitti allekirjoittaneelle, ja kutsui hänet ylväästi heseen jumittamaan. Tylsistynyt sankarimme päättikin näin tehdä. Kulkiessaan paikallisen huoltoasema Shellin ohi, herra M huomasi jotain geishasoturia muistuttavaa edelllämainitun paikan tupakkapuolella. Tuo otus paljastuikin herra VV:ksi. VV:n keskuudesta löytyikin suuri lauma paikallisia nuoria, tuhoamassa elämäänsä savukkeen polton muodossa. Voi meitä.

Shelliltä tapahtui suuri invaasio heseen, josta löysimmekin herra J:n ja puolet hänen suvustaan, herra JJ:llä maustettuna. Tuolla saimmekin selville, että pari joukkomme viehkeämmän sukupuolen edustajaa olivat tilaamassa kaljaa, tuota jumalten nektaria. Osa meistä innostuikin ajatuksesta hieman maistella, vaikka sunnuntai olikin. Suureksi harmiksemme huomasimme kuitenkin, että kello ylitti jo yhdeksän, eikä näin ollen ollut enää lainmukaista myydä alkoholia. Vitutus oli lievää hieman isompi, ei kuitenkaan multimaalinen.

Tytöt saivat vähäiset määränsä kaljaa, ja lähdimme kohti herra JJ:n tukikohtaa. Kävelessämme herra MK:n talon ohitse herra JJ tajusi, että herra MK:lla oli pienoinen alkoholivarasto edellisviikonloppuisen abiristeilyn jäljiltä. Kaappasimmekin MK:n ja alkoholit mukaamme ja riensimme hurjasti iloiten kohti JJpäämajaa. Tuolla juomat jaettiin, juotiin ja naurettiin.

Noinkin pieneksi määräksi, alkoholi valoi suurta hilpeyttä joukkoomme. Kiitos erityisesti herra A:lle kamalasta PelleHermanni-kappaleesta ja JJ:lle 5 kuukautta vanhasta Italiansalaatista.
Ilta oli hauska, iloinen ja hymyilevä.

Aamulla heräsinkin sitten herra JJ:n kohtuullisen sekaisesta olohuoneesta, vailla aavistustakaan siitä missä olin. Olipa allekirjoittanut muuten nukkunut taitavasti. Joka ikinen petivaatteen puolikaskin oli lentänyt sängystä sankarimme hurjassa temmelyksessä. Olen taitava. Kello oli jotakuinkin kahdeksan tai jtn. Herra JJ heräili yhdeksän aikaan, ja tuosta pojastapa sainkin oivan juttelukumppanin. Jauhoimme paskaa noin kello kymmeneen tai jotain sinne päin ja sittenpä lähtikin allekirjoittanut kohti uutta seikkailua. Mutta se onkin sitten jo aivan toinen tarina.

Elämä on elämys.

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta.

KOLME NIMEÄ, JOITA TOTTELET:
1. Matti
2. Matti
3. Vilppula

KOLME NIMIMERKKIÄ, JOTKA SINULLA ON OLLUT:
1. bad_taste^
2. ..
3. ..

KOLME ASIAA, JOISTA PIDÄT ITSESSÄSI:
1. Olen Komein.
2. Olen fiksuin.
3. Sarkasmistani.

KOLME ASIAA, JOISTA ET PIDÄ ITSESSÄSI:
1. Pääni.
2. Kaikki kaualasta alaspäin.
3. Tyhmyyteni.

KOLME ASIAA, JOTKA PELOTTAVAT SINUA:
1. Tulevaisuus.
2. Ihmiset.
3. Nuket.

KOLME ASIAA, JOTKA OVAT OLENNAISIA PÄIVÄSSÄSI:
1. Musiikki.
2. Koulu.
3. Ihmiset.

KOLME ASIAA, JOTKA OVAT PÄÄLLÄSI NYT:
1. Sukat.
2. Bokserit.
3. Paita.

KOLME LEMPIBÄNDIÄSI ( NYT ):
1. Mokoma.
2. Diablo.
3. Slayer.

KAKSI TOTUUTTA JA VALHE: (mutta missä järjestyksessä)
1. Olen ihastunut sinuun.
2. Tämänhetkinen matikan keskiarvoni lukiossa on 4.
3. Tukkani on tällä hetkellä ponnarilla.

KOLME FYYSISTÄ ASIAA, JOTKA VIEHÄTTÄVÄT SINUA SUKUPUOLESSA, JOHON OLET MIELTYNYT:
1. Silmät.
2. Kaikki
3. muu.

KOLME LEMPIHARRASTUSTASI:
1. Biletys/riehuminen.
2. Musiikki.
3. Biljardi/sähly.

KOLME ASIAA, JOITA KUUMEISESTI HALUAT TEHDÄ NYT:
1. Biletys<3
2. Espoo<3
3. mmmm... <3

KOLME URAA, JOITA HARKITSET:
1. Ei
2. kuules
3. aavistustakaan.

KOLME PAIKKAA, JONNE HALUAT MENNÄ LOMALLA:
1. Espoo. <3
2. Bileet. <3
3. Kyl tää sänkyki ihan mukavalt tuntuu. <3

KOLME NIMEÄ LAPSELLE:
1. Merirosvo :D
2. Pirate :D
3. Joku ihkudaa nimi.

KOLME ASIAA, JOITA TAHDOT TEHDÄ ENNEN KUOLEMAASI:
1. Muuttaa vithuun Parkanosta.
2. Kirjoittaa kirjan.
3. Päästä haluamaani ammattiin.

Tähän haastelen:

TwistedSister
||juhu||
nakk-e
duuude
juijja

Kovan painostuksen tuloksena/ sunnuntai-illan tylsyyden vuoksi:


TEHTÄVÄNANTO: Paljastan viisi omituista tapaani/piirrettäni. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä(paljastamaan viisi outoa tapaansa omaan päiväkirjaansa). Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.



1. Jos olen ikinä hiljaa, olen nukkumassa (tosin silminnäkijöiden/korvankuulijoiden (?) mukaan allekirjoittanut ei ole silloinkaan hiljaa) tai äänihuuleni on juuri brutaalisti kastrulloitu.

2. Netti-addiktioni on jotain niin valtavaa.

3. Keskittymiskykyni on suunnilleen samaa tasoa kuin pyörätuoli-potilaan pituushyppytulos.

4. Tälläiseksi saatanan huliviliksi olen tasollani kovin ujo. Murrrr.

5. Suurella todennäköisyydellä olen muuten vain yksi omituisimmista tapauksista johon ikinä tulet törmäämään. :)


(Lista nyt olisi voinut jatkua n. 347 virheeseen asti, mutta ei vanha jaksa. Tuo viimeinen saa luvan kiteyttää ne loput 343 omituisuutta. Joten katoan saunaan. Kohta. Luulisin.)

En haasta tähän ketään, koska olen niin kovin kiltti.

(+ kaikki galleriaurpoystäväni ovat tämän jo suunnilleen tehneet)

Hyvää viikonlopun loppua kaikille, eli pitäkää hauskaa seuraavat about kaksikymmentä minuuttia.

Olen pesukarhu. Vitun mietaan tuntematon jannumäiskijä. Krau.


"Anna sorsalle poretabletti, niin se räjähtää" -sokrates

Noh, jonkin sortin pakonomaisen tarpeen edessä tänne taas kirjotan. Ehkä syynä on jokin omituinen ulkopuolinen voima, tai sitten vain se, että haluan ihmisten luulevan että allekirjoittaneellä on oikeasti elämä. (ei ole)

Joten: tänään oli vapaa päivä, koska on koeviikko ja koetta ei ollut. Niinpä se meni hienosti opiskelun merkeissä. Ja vitut.
Nimittäin, kellon ollessana jota kuinkin melkein kaksi tai jtn, päätin mennä poikkeamaan paikallisten nuorten hengaus-paikkaan, nuokkuun (=nuorisokahvila).

Tuollapa sitten vierähtikin useita tunteja niinkin sivistänkin asian, kuin biljardin merkeissä.
Iltapäivään mahtui myös tuhottomasti kirosanoja (varsinkin sana crack-neekeri ilmestyi kommunikoinnin välineeksi pelottavan usein, miksi? en tiedä) , hurjaa ja käsittämättömän aikuismaista säkkituoli-sotaa, kahvin juontia ja satunnaisia (tosin aikasen monilukuisia) sauhuketaukoja.

Seitsemän aikaan, kun tämä teinipoikien paratiisi, taas kerran suljettiin, lopetimme erään nimeltämainitsemattoman henkilön kanssa ylevän (tosin sangen kaoottisen) biljardi-pelimme, keräsin diabloni paikan modernista soitinlaitteesta (toinen kajari paskana, prkl), sain komealla pärstäkertoimellani pummittua ilmaisen kahvin ja aloitin lumisen, loskaisen ja (ainakin henkisellä tasolla) hurjan hengenvaarallisen kotimatkani.

Ihmeen kautta selviydyin. Melkein kunnossa. Tästä alkoikin sitten 16-vuotiaan sankarimme hurja opiskelu. Ja jälleen kerran, vitut.
Jollain hämmentävällä tavalla allekirjoittanut on nimittäin onnistunut välttelemään kokeisiin lukua koko päivän (huomioikaa kellon aika).

Sankarimme on nimittäin katsonut illan huonoimmatkin television tuotokset, takertuen niihin kuin hukkuva siihen kuuluisaan viimeiseen oljekorteensa.
Mm. "salkkarit" kuuluivat tähän ohjelmistoon (oli muuten vitun tyhmä loppu,
"mutta sähän oot steriili", uskomattoman epäloogista, miksi pornopoika välittäisi Elinalle et se voisi saada jälkikasvua, jos se kerran oikeesti olisi steriili) .

Kröhöm. Allekirjoittanut ei muuten oikeasti seuraa kyseistä huuhaa-sarjaa, vaikka tuo suluissa päivittely voisi sellaisen suuntaan vihjatakkin. En minä sellaisia.

Iltaan sisältyi myös useampi tunti koneella istumista, hurjaa musiikin kuuntelua (löytyipä yksi huba-bändi lisääkin, atheist <3) ja toivotonta kitaran rämpyttelyä.
Jälkimmäinen taisi herättää tästä kirjoitelmasta vastuussa olevan henkilön vanhemmatkin, koska alhaalta kuuluu ääniä. Tai sitten vain kuvittelen. Tiedä häntä.
Ehkä se on kissa.

Voisinpa aloittaa historian opiskeluni.

Adios, sexo machculino! Cojones, bourge!

Kävin tuossa äsken ulkoilemassa sauhujen merkeissä, ja vallan hämmästyin (taas) Suomen luonnon kauneutta. On se vaan talvellakin jtn niin ihmeellistä.

Lumisessa hiljaisuudessa
seisoo Suomen kansa
ihmettelemässä kauneutta
jonka maansa heille antaa

Kylmät illat
pimeät metsät sen
joita yksinäisinkin
kumartaa saa hymyillen

On se vaan kaunista.

Tuhannet lumihiutaleet,
tanssivat kasvoillani,
vaikka kosketus niiden kylmä on,
silti lämmittävät mieltäni

Jäisellä pellolla tanssi jänisten
ne toisiaan pakenevat iloiten
niitä jään katsomaan
ja sydämeni verta itkemään alkaa

tulkaa parkanoon kokemaan
mitä on, kun todella vituttaa

tulkaa parkanoon katsomaan
ei mitään tapahdu milloinkaan

illassa pimenevän parkanon
jokainen meistä yksin on

Saatana. Vittu. Perkele.

Tulostin ei sitten toimi.

Perkele. Vittu. Saatana.

Eipä löydy korppujakaan.

Vittu. Perkele. Saatana.

Ei ole kivaa.

Jehna.

Voihan elämys matka.

Maantieto, kuinka sinua vihaankaan.

-tuntematon, mutta uskomattoman epätoivoinen opiskelija,
jossain synkässä paikassa klo 1.10 -