IRC-Galleria

Voi itku. On maanantai, tiedäthän?
Pitäisi mennä töihin, tiedäthän?
Tunti aikaa.
Reilu tunti menee matkaan. Hmm. Tsäänsit? Nat sou kuud. Eli sittenhän voi luopua kaikesta toivostaan ja datata galleriassa.

Oon siskolla. Siis Tampereella. Olipahan taas viikonloppu;

Perjantai, tuo kuuluisa kolmastoista:

Saapuminen siinä yhdentoista ja kahdentoista välissä jo kuolleen perjantain myöhäisimmässä ajanjaksossa. Eksyin heti. Samalla saan hämärän puhelun jostain oudosta konfliktista baarin tiskillä. Totta kai kyseessä oli oma koheltamisen supersankarimme, nimen jätän kohteliaasti mainitsematta. Ole hyvä Juho.
Onnesta tilanne oli suhteellisen harmiton.

Heitinpä sitten auton veljeni porvarikämpän pihaan ja jäin sinne hetkeksi siemailemaan ilmaista viinatarjontaa. Oli hyvää. Nams. Tästä jatkoimme baariin, siis minä lähdin yksin seuraamaan tuota angstavaa teinijoukkoa, joita kavereikseni kutsun.

Huomioita: Singstar on kiva. Harmillista vain, että olin sisaruskatraastamme huonoin. : <
Syytän fiilistelyni valtavaa määrä. Ja juu, eihän siinä ihan selvinpäin oltukaan.
Tequila nousee päähän. Sen tilaaminen, jos kiltti tiskitäti ystävällisesti informoi, että sitruuna ja suola ovat lopussa, on tyhmää. Hyrrrr.

Lauantai, se kuuluisan kolmantoista jälkeinen neljästoista:

Vastoin kaikkia odotuksia heräilenkin siskolta, enkä veljeltä. Hetken järkeiltyäni, pidän päätöstä loogisena. Lattialla kuolemaa tekevät herrat JK ja J. Idiootit, mauhha! Pojat katoavat jonnekin, sanojensa mukaan syömään. Minä en pysty. Hyh. Liikkuminen satuttaa.

Siinä viiden/kuuden maissa eksyn hienohkoon ruotsalaisvalmisteiseen porvariautoon ja karautan pääkallopaikalle, elikkäs velikullalleni. Ilmaisia drinkkejä lisää. Niin, ja singstaria tietenkin! Ah, kuinka sitä rakastankaan. Jossain vaiheessa iltaa Matti-sankarimme siirtyy itse johtoon omien drinkkiensä arkkitehtuurisessa suunnitelussa. Yllättäen tämä tarkoittaa sitä, että kirkkaan viinan määrä suhteessa lantrinkiin paukussa nousee yllättävänkin rajulla tilastollisella nopeudella. Thiluliii.

Tästä matkaamme baariin, erääseen ylimuodikkaaseen menomestaan, jonka nimen jätän sympatiasta päättäjiä kohtaan mainitsematta. Baarissa on kivaa. Ilta näyttää tulevan hyvinkin halvaksi. Lähestulkoon ainoat ostamani juomat tarjoan muille. Tästä alkoikin iltani "kliimaksi." Sain nimittäin innokkaan ihailijan baarikansan joukosta. Hyvinkin harmillista, sankarimme sukupuolen ja heterouden huomioon ottaen, että tämä yksilö sattui olemaan mies. Mukavahko mies muuttuikin vähän turhan mukavaksi. Allekirjoittanut säikähti miltei kuoliaaksi ja karkasi baarista pois. Mukaan tarttuivat hieman ehkä yllättäenkin, kaikki he, jotka baariin alunperin lähtivätkin. + eräs mies, josta ei joukossa oikein tykätty. (Ei siis se sama, joka miuhun palavasti rakastui. Thänk kaad.)

Huomioita: Miehille ei kannata tarjota paukkua liian hanakasti, tämä voi nimittäin aiheuttaa väärinkäsityksiä.
Paitaa ei kannata avata niinkuin teräsmies. Lentelee napit.

Sunnuntai, ARGH:

Heräilen iltapäivällä. Keskeltä isoveljen olohuoneen lattiaa. Värisyttävä olo.
Krapulan parantaminen vie kokonaisen sunnuntaipäivän. Osittain tästä syystä täällä Tampereella vielä oleilenkin. Ja hieman myös siksi, että viime yön unitarjonta oli jotain niin hämmentävää, ettei nukkumisesta oikein tupannut mitään tulemaan.

Ihmissusia, sankarijuho ja riehuva romanijoukkue. Ja ties mitä muuta. Pelotti.

Huomioita: Unet ovat pelottavia. Hyrrr.

Kait sitä voisi lähteä ajelemaan kohti tuota kaiken äksönin keskusta.
Jämsänkoskea. Oleilen siellä muuten yksinäni muutamat seuraavat viikot, että jos jollakin on hyvinkin vapaa aikataulu ja yksinäinen, huumorintajuinen, mutta siltikin aikasen söpö hevaripoika kiinnostaa, niin yhteyttä saa ottaa! <3

Jepajeeejeee. Minä poistun, jääkään te pitämään kunniaani kiiltävänä.

Älä ikinä vahingoita sellaista, mitä et voi tappaa.