IRC-Galleria

Sitä ollaan sitten selvitty kotiinkin. Olo on sangen hassu. Ehkä jopa hieman huonohko. Niille siis tiedoksi, jotka eivät elämästäni liikaa tiedä, että paikka, mistä olen nyt palannut, oli laiva ja tapahtuma siis kakkoristeily.

Oli humalaista.

Oli sekoilua.

Oli kivaa, sanoi kissa kun koiralla metsässä puita karsi.

MOTHEEEEEEERRRRRRRRRRRRR!

Kalliiksihan se tuli. 130 euroa kului aika pitkälti pelkästään päihteisiin ja hyvinkin kallis takki katosi jonnekin ajan ja paikan syövereihin. No mutta eihän sitä aina voi voittaa, harmittavaa kyllä.

OLEEN PEERUUUUNAAA, OLEN PERUUUUNA, OLEN RUPINEN PER(ROSAMUNDA)UNA!

Täpinöityttääkö? Ehkä.

24 tuntia. : >

Hajotuttaa. Olenpas tässä saanut sitten koko päivän tutustua ylen ykkösen ihanaan tarjontaan. Oopperaa ja italiankielisiä uutisia jostain himonussijaviiksiporvaripoliitikosta. O.o Hei oikeesti, jotain rajaa tähänki touhuun!

Ja miksi teen näin? Nöh, eilen, kun mattipoika saapui kotiin Parkanon, ah, niin ihanasta yöelämästä, tuli edellämainitulle ja kaukosäätimelle erimielisyyksiä. Ns. "Kaukkari" kohtasi hurmeisen loppunsa osuessaan takankulmaan. Enpäs tiennytkään, että tuon kapulan sisästä löytyy niinkin paljon pientä ja hassua tavaraa. Olen viisastunut. Herra J:n virtuoosimaisista korjausyrityksistä huolimatta, kapula on nyt kuollut. Voisin tietenkin ottaa digiboksin pois päältä ja katsella normikanavia normikaukkarilla, mutta ilman digiboksin kaukosäädintä en näe subtv:tä, oikeastaan ainoaa kanavaa, mitä nykyään seurailen.

Myös puhelimeni on hukassa.. Tai no, kuten eräs hömelö sanoi, noin ei voi sanoa, koska olen hyvinkin varma, että se kännyn perkele on tässä huoneessa, tahi vähintään tässä talossa. Mutta olisi se yhtä kaikki kiva löytää. Asiaahan ei yhtään auta se, että edellämainittu föyni on äänettömällä. Tehdäänpäs asioista taas vaikeita, jeijjj.

Pari viimeistä viikkoa ovat olleet täynnä vipinää ja vilskettä. Viime viikonloppu meni ihanaisesti aikamoisen humalan vallitessa.

Perjantai: Juholla grillailemassa, paljon kritiikkiä saanutta huuliharpun soittoa, grillissä kuolevia makkaroita ja loppupeleissä ihan hyvä meininki.

Lauantai: Pyörimässä ympäri parkanoa Herran J vanhempien porvariautolla. Konfliktien suuri näyttämö.

Sunnuntai: Tällöin matkamme alkoi kohti tamperetta, jonka olimme Vapun viettopaikaksi valinneet. Jo matkalla nautimme muutaman kaljan, alunperin janon sammuttamistarkoituksessa, mutta myöhemmin tuli koko ajan varmemmaksi, että pojat halusivatkin vain humaltua. Pääsimme tampereelle. Siellä ostimmekin yllättäen muutaman olusen lisää ja kiertelimme ympäri suurta kaupunkia kasvavan hämmennyksen vallassa. Loppujen lopuksi eksyimme erään nuorukaisen isän kämppään jatkoilemaan ja nukkuilemaan. Kämppä oli hieno. Olen kateellinen.

Maanantai: Sää paljasti todelliset karvansa ja osoittautuikin ihan miellyttäväksi ilmiöksi. Päivän mittaanhan aurinko jopa paisteli ja paikoitellen oli myös sangen lämmintä. Nautinnollista. Koskenranta oli tapahtumapaikkamme suurimman osan tuon päivän ajasta. Ulkomaalaisia, helvetin hyviä, footbäggäreitä, loppuneita akkuja ja randomhumalaoopperaa. Nastaa. Tästäpä siirryimme erään hyvinkin epäkohteliaan punatukan kämpille, demoniseen paikkaan nimeltä Kaukajärvi. Tuollakin meininki oli sangen huimaa. Tämä selityksenä mm. sille, miksi partakarvani ja osa tukastani on jotain oranssinvivahtavaa. Seuraavana päivänä heräsin kyseisen kämpän eteisestä ja tajusin, että siinä oli ollut aika pitkälti hyvinkin epämukavaa nukkua. Tämä oli päivä jolloin matkasimme takaisin Parkanon syvyyksiin.

Arkipäivät kuluvat ja mieli mustenee..... Kunnes se koittaa taas.

Perjantai, numero kaksi nimeltään: Tämä päivä oli pyhitetty jonkin sortin oppimisretkelle Tampereelle. Siis koulusta päin. Olikin mielenkiintoinen reissu. Viihdyimme asiaankuuluvalla yliopistolla ehkä vartin, kunnes ahdistuimme ihmisten määrästä ja miehestä, joka oli pidempi kuin joukkomme amerikanvaihtarivahvistus. Pidimme sitä järkyttävänä. Joukkomme erkani ja pirstoutui pienempiin palasiin, jotka lähtivät kuumeisen oloisesti etsimään jotakin merkitystä elämäänsä. Lienee monelle arvattavaa, että allekirjoittanut eksyi Herra J:n, tuon mahtipontisen Kihniön kasvatin mukaan. Päätimme käydä yksillä. Eksyimme Alebaari-nimiseen kodikkaaseen paikkaan, jossa oli äärimmäisen mukava ja viehättävä (naispuolinen, luonnollisesti) baarimikko (vai mikä se naispuolinen sitten on, baari...maijja? Tai jtn. Vat evö.). Koska edellämainittu neiti oli harvinaisen miellyttävä, kalja sangen halpaa ja aikaa tapettavaksi ihan liikaa, päätimme ottaa pari lisää. Poistuimme tuosta paikasta muutamaa tuntia myöhemmin, miellyttävän nousuhumalan vallitsessa.

Tästä matkasimme bussilla takaisin tuohon paholaisten kaupunkiin, jota pakotettuna joudun kotikaupungiksenikin kutsumaan. Ärrr. Pikainen kotona käynti, lähinnä ruokailun merkeissä ja olin valmis palaamaan takaisin opinahjooni, jossa oli tuona iltana pidettävän eräänlainen bändi-ilta, jossa soitteli muutama bändikin. Mikä ei sinänsä olet kovinkaan ihmeellistä, kun miettii tapahtuman nimeä. Väkeä oli vähän, mutta tunnelma ihan kiva. Lisää alkoholia kului. Itsekin pyörähdin lavalla pikaisesti, koska erääseen kokoonpanoon hyvinkin kyseenalaisesti kuulun. Näin sivuhuomatuksena totean, että puhelimeni on löytynyt, koska edellämainitun kokoonpanon kitaristi, Herra VV soitti ja infosi siitä, että tämän nörttiperseen pitäisi piakkoin ilmaantua treenikselle. Kyytiä odotellen. Bändi-illasta jatkoimme Herra J:lle, mutta porukan väsymystaso oli aikasen korkea ja muutaman tunnin kuluttua ihmiset pikkuhiljaa valuivat rautalehmiinsä ja ajelivat vaarallisen väsyneinä niihin hökkeleihin, mitä taloiksi he lienevät kutsuvan.


Lauantai, elinen, sanoisin: Sade masensi tälläisenkin karskin karvanaaman mielen. Silti uskaltauduin Herran J kyytiin, kylällä pyörimisen merkeissä. Oli ihan kivaa tuokin toiminta. Tästä eksyimme erään nimeltämainitsemattoman, mutta hyvinkin homoeroottisen, tyttöystävästä huolimatta, Herran kämpille. Matkalla oli mukaani tarttunu kolmisen litraa nektaria, jota myös "sotasimaksi" kutsutaan. Kyse on siis vähän vahvemmasta simasta, jota joku hullu joskus teki. Tai tekee. Tai niin. Tuollapa vietin sitten iltani ja Herra Kihniön komistuksen saavuttua takaisin paikallisesta räkälästä, jatkoin matkaani kohti kotia, mukanani tuo edellämainittu Herrasmies.

Hetki, tämä: Istun koneella. Päälläni on järjestyksenvalvoja-liivi, joka tarttui mukaani viime perjantain edellämainitusta bändi-illasta. Tyylikästä. En tosin osaa sanoa, miksi se on päälläni. Ehkä haluan maistaa hetken vallan syntistä hedelmää. Harmillista tosin, että olen ainoa tässä talossa tällä hetkellä, jota mahdollisuudet käyttää rajatonta auktoriteettia ovat ironisesti sangen rajalliset. Itkettää tälläinen.

Huh, tulipas pitkä selostus. Propsit niille, jotka jaksavat niin kauan ruutua tuijjotella, että vielä nämäkin rivit näkevät. Kiits ja kummarush. Nauttikaa elämästänne, kyytini saisi jo saapua.

01. Kuka olet?
02. Olemmeko ystäviä?
03. Koska ja miten tapasimme?
04. Oletko ihastunut minuun?
05. Pussaisitko minua?
06. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
07. Kuvaile minua yhdellä sanalla
08. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
09. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

Kertokaa tunteistanne, lapsoset. <3

Hmm. En tiedä, oletteko kaikki tietoisia siitä, mutta Matti-setä on "hieman" arvelluttavasti tohelo tyyppi.

Ei mut oikeesti, voisi ehkäpä datailla vähemmän. Huomasinpa äsken, että tässä hissan jutussa, mitä väsäilen, on melkeinpä jokaisen lauseen perässä hymiö. Miksi? Ei herranjumala aavistustakaan. Tässä muutama päivä sitten tosiaan mesetin vahingossa paperille, kun sekoitin mediat veikeästi keskenään. Hävettääkö? Noh, ehkä vähän.

Juoposkelen tässä Mad Crocoani. Tämä voisi herättää kysymksen: Mikä ihmeen koulutehtäviin hautaunut teininörtti joisi energiajuomaa tähän aikaan?

Vastaisin tuollaiseen järjettömään kysymykseen lyhyesti ja ytimekkäästi: Aivan.

Enkun koe huomenna, mut ei se mitää.

Tanasti koulutehtäviä rästis, mut ei se mitää.

Huomenna kaljaa? Totta munassa.

Onhan tuo edellämainittu päivä (Huominen=perjantai), perjantai (Toistoa? Nää.), tuo, ah, niin ihana päivä viikottaisessa päiväjärjestyksessämme. Silloin irrotellaan. Silloin vedetään.
Lauantaina hävetään.

Teinimäistä autoilua, saatanallisen popituksen kera, ehkä jopa soittelua ja katsellaan nyt, jos vaikka löytyisi jotain hedelmällisempääkin touhuamista. Eihän sitä ikinä kerrassaan tiedä.

Tekisi mielini kirjoittaa tähän vaikka minkälainen romaani, muttei vanha jaksa. Vaikka kyllähän sellaiseenkin touhuun mielikuvitusta löytyisi, älköön minua väärin ymmärrettäkö, olen vain vanha ja laiska. Lähinnä laiska.

Peace off, tai jotain vastaavaa, arvoisat kuulijat.

Ja jos kuulisit sanoja
joita et ymmärrä
heiluttelisi käsiään
kuin tuuliviiri tuulessa
puhuisi sokeille silmille
kuurojen kuvasarjoja
katso
lintu
maaorava
miksi pähkinät kuoritaan?

Kerronpa teille kaikille lukuisille lukijoille pikku tarinan.

Olipa kerran pienehkö poika, matti nimeltään, joka siirtyi dataamisen hienoilta metsästysmailta siivoilemaan vaatekaappiaan. Jotain hän etsi, tiesikö itsekään mitä. Kaapin pohjalla lojui pojan koululaukku, joka keräsi pölyä alkaneen hiihtoloman kunniaksi. Sen suurempia ajattelematta tuo hieman tyhmä poika siirsi hyvinkin väkivaltasesti laukun etsintöjensä tieltä, noin metrin päähän lattialle. Kuului ilkeä räsähdys. Eipähän poika muistanu, minne oli viime viikonlopulta ylijääneet kymmenen kaljaansa sijoittanut. The End.

Hmmm. Tää huone haisee ihan pulsulta. Onneksi vain yksi alkoholipitoisista ystävistämme menehtyi. Rauha hänen sielulleen.

On viileää. Jossen olisi näin hot, ehkä jopa kylmä. Televisio suoltaa sitä pakollista sunnuntai-schaisseaan, merkityksentä, mutta silti epäkiinnostavaa kuonaa. Mielenkiintoista. Tai sitten ei. Istun koneella. Se jumittaa. Vahvasti. Saattaapi johtua siitä, että tämän huoneen hajamielinen omistaja jätti sen eilen päälle, kun huoneestaan lopullisesti lähti. Siis ennen tätä hetkeä lopullisesti. Niin. Kröhöm. Kuitenkin. Ehkäpä se johtui siitä, että tarkoitukseni oli vain käydä alakerrassa metsästämässä itselleni pari siivua juuri valmistuneista pitsoista. Toisin kävi. Söin pitsani matkalla kohti lauantai-iltani TODELLISTA määränpäätä. Kukkolaan.

Minut oli houkuteltu tuolle matkalle kiihokkeenani edellisenä päivänä kuvattu dokumenttipätkä, jonka herrat K ja JJ omakätisesti ideoivat ja kuvasivat. Allekirjoittanutkin pääsi tähän pläjäykseen mukaan, puolivahingossa tosin. Dokumenttinsa kuvatakseen nämä uskomattoman pelottomat nuorukaiset päättivät lähteä Kihniolle, tutkimaan tämän maan pimeimpiä ja kenties jopa järjettömimpiä seutuja. Päästyään pääkallopaikalle he törmäsivät pieneen Matti-poikaan ja vielä hieman pienempään Eero-poikaan. Matti äänteli teinimäisesti, koska oli juuri löytänyt kadonneen tupakkiaskinsa ja tyhmä kun on, oli tapahtuneestä innoissaan. Ja olihan tämä pissismäisyys pelkkä läppä. OLI SE. Olimme siis saaressa, mökissä, joka kuuluu suuresti kunnioitettavalle kihniön karjullemme, herra J:lle.

Häröily otti osansa toimistamme tuolla mökissä, kunnes tulimme siihen lopputulokseen, että olisi mielenkiintoinen idea käydä kuokkimassa eräissä nuorempien kansalaisten bileissä. Olisihan tuo hyvää materiaalia dokumenttiinkin, luulimme. Kuinka väärässä olimmekaan. Etsimme erästä tiettyä oranssia hallia vaikka kuinka kauan, kuuluihan tuo ajo-ohjeisiimme, mutta sen paikallistaminen oli hankalaa, ehkä siksi, että oli ihan vitun pimeää, olihan yö.
Lopulta - puhtaalla tuurilla - löysimme nuo bileet. Herra M (minä siis, kuten fiksuimmat ehkä jo tajusivat) otettiin ihan miellyttävästi vastaan sisällä, paikalla olleiden hieman humalaisten nuorempien miespuolisten henkilöiden seurassa. Ulkona lopputiimi haastatteli paikallista väestöä, joka tosin melkein heti osottautui valheelliseksei, poikahan olikin Parkanosta, ehkäpä Suomen masentavimmasta kaupungista, josta myös "kameraryhmämme" oli kotoisin. Tapaamisia.

Kun herrat JJ, J ja E pääsivät sisälle "bileisiin" tilanne riistäytyi brutaalisti viattomista kätösistämme. Mökin vuokraaja (?) oli ihana ja sangen karismaattinen, ehkä - 93 syntynyt tytön alku, joka ei ilmeisesti halunnut nauttia seurastamme. Tuo vahvatahtoinen tytöntyllerö lähestulkoon paiskasi nämä vanhempaa sukupolvea olevat naapuripaikkakuntalaiset ulos, Mr. J joutui jopa ottamaan muutaman korvaavan sivuaskelen tuon raivopäisen naikkosen riehunnan tieltä. Pelotti. Loppujen lopuksi minutkin "saatettiin" ulos. Humalaisten (tai muuten vain sekopäisten, JJ ja J) pääkoppiemme mielestä tuo kaikki oli vain hulvattoman hauskaa. Dokumenttimme sai näin ollen erittäin dramaattisen käänteen, joka loppujen lopuksi saattoi kuvauksemme päätökseen. Ai niin, loppuihan se kameran akkukin, mikä tietyllä tavalla edesauttoi asiaa. Mökille palattuamme kuvausryhmä lähti, jättäen bilereissulla mukana olleet Herrat M:n, E:n ja neiti S:n takaisin ryyppäyksen iloihin. Heräsin aamulla ja olin jäätynyt sänkyyni kiinni. Tai ehkä vain kuvittelin. Noh, kylmä oli enivei.

Takaisin eiliseen. Dokumentin seurantareissusta muotoituikin aivan jotain muuta, liian tiukkaa pitkää nahkatakkia kiinni laittavan Matin muodossa. Näytin ihan makkaralta. Tuostapa saimme hienon idean kauhuelokuvasta, jossa veretseisauttava MAKKARAMIES teurastaisi viattomia. Tuumasta toimeen, olihan Herra J:n kamera vielä maisemissa. Elokuvan aloittivat hämmentävät unijaksot, joissa Herra J sai osoittaa vatsalihaksiensa kauhistuttavan kauneuden ja allekirjoittanut omituisen pukeutumisen - ja ääntelyn - ilot. Herra E sai lähinnä toimia teuraana tässä brutaalissa elokuvassa, joka myöhemmin muodostui komediaksi. Mitä muutakaan voisi tältä porukalta odottaa?

Yhtäkkiä unet ovatkin totta. Vai olivatko ne koko ajan? Kukaan ei tiedä. Joka tapauksessa, Makkaramies oli saapunut kaupunkiin. Jaiks. Nimettömäksi jääneen henkilöhahmon, jolle J antoi kasvot ja äänen - paljon, paljon ääntä, lähinnä kiljuntaa - avuksi saapui yllättäen herra Kinnunen. Vain Kinnunen. Mies, jota etunimen puute ei häirinnyt yhtään. Tuon miehen, josta kaikesta kaiken tietävä viisaus, yrpeä ilme, tyylikäs pukeutuminen ja loputtomalta tuntuva povitaskun kapasiteetti, tekivät todellisen sankarin.

"Tiedän, tiedän tuskasi... Hän tappoi isäni.. Molemmat heistä. "

Kuten yllä olevasta lauseesta voi päätellä, oli mystisellä Kinnusella kokemusta Makkaramiehestä. Kinnunen infosi nimettömäksi jäänyttä päähenkilöämme makkaramiehesta mm. tiskauksen ja saunan lämmityksen ohessa. Samalla tuo maaginen persoona hämmentää katsojia edellä mainitulla povitaskullaan, josta keskustelujen ohessa löytyy esimerkiksi tiskiharja, puita saunan lämmitykseen ja nakki, joka osoittautuu tärkeäksi osaksi elokuvaa. Onhan sentään sangen loogista, että nakit ovat Makkaramiehen luontainen vihollinen. Miksei tuo paniikkihäiriöinen, rubiikinkuution oudosti addiktoitunut ja äärimmäsen paljon kiroileva ja kiljuva elokuvamme tähti tajunnut sitä itse? Tyhmä.

Turinointi jää kesken, ovelle koputtelevan miellyttävä käytöksisen jehovan muodossa. Kinnunen hoitaa tilanteen tutulla, coolilla tavallaan ja toteaa uskon miehelle tylyn kohteliaasti: "Tiedän jo kaiken asiastasi." Ja tunkee kaiken kertovan lapun miehen käteen. Mies tajuaa puhuvansa viisaammalleen ja katoaa anteeksi pyytäen paikalta. Viisaasti tehty. Herra Jehova ei kuitenkaan pääse kauas, koska törmää n. kahden metrin päästä kutkuttavan kammottavaan Makkaramieheen, joka vaatimattomasti repii tuon onnettoman miekkosen sydämen irti rinnasta. Viimeisillä sanoillaan mies yrittää vielä julistaa Jumalan sanaa Makkaramiehellle, jota tuo kaikki ei ilmeisesti juurikaan kiinnosta. Tyhmä, mikä tyhmä. Tuo kutsumaton saarnamies siis.

Kinnunen huomaa pihalla ruumiin ääressä tanssivan Makkaramiehen, joka orgastisissa iloissaan jumittuu jehovan lakkiin. Tilanne on groteskin koominen. Suuri yrpeäilmeinen sankarimme hyökkää teurastuskierteessä olevan pahiksemme kimppuun, mutta joutuukin teurastetuksi. Eipä mies sitten ollutkaan niin taitava, kuin hänen jäänviileä käytöksensa antoi odottaa. Sääli.

Lopun voinee jättää yllätykseksi niille, jotka tämän elokuvan epäonnekseen joskus näkevät. Se on kuitenkin täynnä actionia ja herra J:n henkilöhahmon hysteeristä, jopa teinityttömäistä kiljuntaa. Nakit heiluvat ja Makkaramiehet lentelevät. Spektaakkelimaista. Odottakaa jännityksellä, että tämä elokuva pääsee yleiseen levitykseen. Ja odottakaa kauan. Todella kauan.

Se viikonloppu oli sitten siinä. Huomenna ah, niin ihana biologian koe. En tiedä mitään. Hävettää.

Kiitos ja kuminen marsu. Biologiaaa--->

Ehkä.

1. Mitä lukee kolmannessa saapuneessa tekstiviestissäsi?
-Mitäs mies? :D (Hyvinkin henkevää, lähettäjä tunnistaa itsensä. : > )

2. Nukuitko viime viikonloppuna omassa sängyssä, jos et missä sitten?
- Ihan omassa petiloisessani.

3. Minkä väriset alushousut sulla on nyt? vai onko ollenkaan?
- *Tsekkail* Ylläri, mustat.

4. Oletko messengerissä?
- Oooolen, mut se on aika turhaa, ku kellonaika on mitä on..

5. Kuunteletko musiikkia? Mikä biisi ja onko hyvä?
- Carcassia ja ON.

6. Ärsyttääkö joku asia/ihminen? Mikä/kuka ja miksi?
- KOULU. Tai noh, oma laiskuus lähinnä, tuhat ja miljoona asiaa tekemättä.

7. Syötkö mitään?
-Ai yleisesti? Juu. Ai nyt? En.

8. Oletko kyllästynyt IRC-Galleriaan?
-No enpä oikeastaan, mutta jos joku randomkivaihminen (Juuso, et sinä) tämän lukee, niin voisi allekirjoittaneen elämää piristää pienellä kommentilla. ::D

9. Onko gallupit sinusta typeriä?
- Itseasiassa kyllä.

10. Tuntuuko turhauttavalta vastata tähän, kun tiedät, ettei kukaa kuitenkaan lue vastauksiasi?
- Kylhän ne lukee... : < JOKU EES!

11. Jutteletko kenellekään?
- Ittelleni ja kissalleni.

12. Onko läksyt tekemättä?
- En itseasiassa ole tietoinen ovatko. Varmaankin.

13. Minkälaiset sukat sinulla on?
- Ne on tämmöset mustat sukkulat.

14. Tekeekö kukaan ruokaa nyt?
- No aika varmasti joku jossain.

15. Onko sinulla nälkä?
- Ihan sillee vähän ON.

16. Onko sinulla 'useampi netti' auki (eli oletko nyt muillakin sivuilla kuin IRC-Galleriassa)?
- Noh, ircquotes ja kitty cannon. Jeeeiiii.

17. Onko joku (koulu)projekti pahasti kesken? Et vai ole edes aloittanut?
- Asian ytimeen! Hissan itsenäinen ainepaska, psykan joku henkilöanalyysi, uskonnon taideainejutska ja enkun kirja-arvostelu, revipää siitä.

18. Ketä muita siellä on, missä olet?
- No tässä huoneessa on nyt toi kissa ja alhaal on vissiin ne kaks vanhusta.

19. Onko sinulla yhtään korua nyt?
- Eijj..

20. Montako paitaa sinulla on päälläsi nyt?
- Kaks.

21. Mitä sanaa/sanontoa käytät liian usein?
- VAIKKA MITÄÄ.

22. Minkä lauseen olet sanonut viimeksi ja kenelle?
- No ihan in real life kerroin Erpolle puhelimen välityksellä, että tulen ehkä reeneihin. En tullut. Nukahdin kahdeksalta ja heräsin pual tuntia sit. Noh, ääni oli muutenkin suht mennyt, olisin ollut hyödytön, niinkuin aina.

23. Elokuva jonka aikana itkit?
- Aina. ; ´<

24. Koska viimeksi ilmaisit tunteesi jollekin ja miten?
- No ainakin mä suutuin jonkun verran, kun ei uskota ja tullaan repimään soittelun iloihin, vaikka toinen suihkuaa! Juuso perkele.

25. Kuinka pitkän matkan olet juossut pysähtymättä?
- Tuhansia, satoja tuhansia, ellen jopa kymmeniä metrejä!

26. Onko sinulla lemmikkiä?
- Jeah! Toi läski.

27. Oletko prinsessa-ainesta?
- Of course.

28. Mikä saa ihosi kananlihalle?
- No jos vaikka alasti pakkasessa seison.

29. Mikä Suomessa on kaunista?
- Aikasen monikin asia.

30. Jos saisit mahdollisuuden nähdä tulevaisuuteen, käyttäisitkö tilaisuuden hyväksesi?
- No totta helvetissä!

31. Monelta heräsit tänä aamuna?
- Joskus kymmenen nurkilla.

32. Osaatko keittää kahvia?
- Hyvinkin huonosti.

33. Oletko katsonut kokonaista jalkapallo-ottelua alusta loppuun?
- Eeeeeen kait.

34. Suvivirren 3 ensimmäistä sanaa?
- Jo joutui armas (Hahaa! copypaste. <3)

35. Muistatko vielä mikä oli tämän gallupin 2. kysymys?
- Eikse liittyny jotenki nukkumiseen? *turhaa pähkäilyä*

36. Onko kukaan kampaaja ikinä "pilannut" hiuksiasi?
- Emmää sellasil käy, näytäks mä siltä vai?

37. Oletko henkisesti vahva?
- En.

VIIMEISIN

38. Henkilö jonka näit?
- Varmaan jompi kumpi noista tämän talon täysi-ikäisistä tolvanoista.

39. Henkilö jonka kanssa puhuit puhelimessa?
- Edellämainittu Erpo.

40. :

---

DDDDDDDDDDDddddd
- N00b.

41. Henkilö jonka kanssa tekstailit?
- No aamulla hyvin lyhyesti sen virtojen hömelön kanssa. :D

42. Kappale jonka kuuntelit?
- Carcass- Corporeal Jigsore Quandary (Jytää.)

43. Mitä teet nyt?
- Kuuntelen musaa ja kirjotan tätä paskaa, pohdin elämän syvyyksiä ja haistan tupakin. :o (En itseasiassa tiedä miksi... Spooky)

44. Mitä teet myöhemmin?
- Meen varmaan kouluun. Masentavaa.

45. Mitä olet tehnyt tänään?
- En yhtään mitään! Jumituksen multihuipennus.

46. Mitä sulla on päällä?
- On sen verran kylmä, et ajankohdasta huolimatta on ihan kokovarustus. Reisarit, t-paita huppari ja sit pakolliset sukat ja bokserit.

47. Mitä olet syönyt tänään?
- Uuniperunoita ja jtn paistia. Sit join punaviiniä. Porvarihtavaa.

HUOMENNA

48. Millainen päivä huomenna?
- Helvetillinen koulupäivä ja sen jälkeen lisää koulujuttui.

49. Mitä suunnitelmia huomiseksi?
- Koulu.

50. Tavoite?
- Enkun aine pitää tehä ja psykaa niin perkeleesti. Ja hissaa. Ehkä uskotoakin. Vithu.

51. Mistä et pidä huomisessa?
- Juttujen tekemisestä.

52. Onko sulla töitä?
- Kuten se henkilöpenkilö, jolta tämän ilkeästi nyysin, sanoi: koulutöitä.

MILLOIN VIIMEKSI

53. Söit?
-Tossa viiden aikaan sitä porvariruokaa. Oho. Siitähän on jo aikaa.

54. Nukuit muualla kuin kotona?
- Menee varmaan uuteen vuoteen. Mökkeilyä.

55. Unelmoit opettajastasi?
- Enpä juuri ikinä. Jollei tähän fantasiaan liity jonkinlainen automaattiase/erittäin terävä terä-ase.

56. Joit jotain alkoholipitoista?
- Viime lauantaina. Olin siis viikonlopun selvinpäin! Pää pystyssä huomiseen uuteen.

57. Katsoit TV:tä?
- No koko ajan tos pauhaa joku tsätti. Miksi? Kukaan ei taida tietää..

58. Olit auton kyydissä?
- Eilen.

59. Ostit jotain muuta, kuin elintarvikkeita? Mitä?
- Onko tupakka elintarvike? Pelasin photoplayta? Emmää tie..

60. Lauloit nuotinvierestä?
- Aina. Esim. koko viikonlopun.

61. Lauloit karaokea?
- Joskus joulun aikoihin, ku äiti sellasen helvetin koneen sai. Voi meitä.

62. Ajattelit jotain ihmistä?
- Kai se tos aika äsken oli.

Jtn mesehäröilyä.

1. Nimimerkkisi mesessä? - Ärräpää, melkein näkymätön mies.
2. Mikä sinulla on mesekeskustelukuvakkeena? - No oma pää tietenkin. Sellanen eri-ilonen.
3. Kuinka monen ihmisen mesen omistat? - Sataneljä, vissiinkin.
4. Milloin hankit mesen? - Se oli joskus kasil kait.
5. Omistatko web-kameran ? - Se hajos, ku suihkutin siihen deodoranttia. Fiksua.
6. Pidätkö sitä usein päällä ? - No en enää, ilmeisestikkin.
7. Mikä messenger- versio sinulla on tällä hetkellä? - Ööö... Sanoisin, et seittemänpisteviis.
8. Kuinka kauan vietät aikaasi mesessä? - Ehkä jopa liikaa.
9. Mihin aikaan päivästä sinut näkee onlinessä? - Illal/yöl.
10. Minkälainen fontti sinulla on tällä hetkellä ja minkävärinen? - Normaali MS Sans Serif.
11. Mitä sinulla lukee henkilökohtaisessa viestissäsi? - Behold how the blind lead each other. (Se on Deathiä se.)
12. Oletko estänyt ihmisiä? - Joskus ja jouluna.
13. Lähetteletkö paljon herätteitä? - Vahingos lähin, ne on aika ärsyttävii.
14. Lähetätkö useasti tiedostoja (esim.musiikkia) kavereille? - Välil kyl, jossei reesee toimi.
15. Kenelle lähetit viimeksi ja mitä? - Viimeks kyl juuso lähetti allekirjoittaneelle jtn. Miehet tuntien jtn metallihtavampaa.
16. Lähetteletkö paljon äänileikkeitä? - Ei kenenkään mese tue niit, eikä mul oo mikkiäkää.
17. Minkävärinen on ikkunasi värimalli? - Ihan tua normaali. Muutamal on hieman spesiaalimpi.
18. Pelaatko useasti Messenger-pelejä? - Eeeeen. Joskus pelasin pari ristinollaa... sangen tylsää.

Tällä hetkellä:

1. Kuinka monta ihmistä sinulla on juuri tällä hetkellä onlinessä? -17
2. Keille juttelet nyt paraikaa? - En kellekkää, leikin et oon pois.
3. Onko sinulla tällä hetkellä kenellekään kamera päällä? - Eiiij.
4. Kenellä on onlinessä olevilla suloisin kuva? - Emt.
5. Kuka sinulla on tällä hetkellä listassasi ensimmäisenä? - No nää on niinku jaettu kolmaan osaan, et ihan ekana on kyl Miro.
6. Puhutko Hänelle paraikaa? - E. Mä pakoilen ihmisiä poissa-tilassa.
7. Mitä vastasit siihen? - ^ Johan mä kerroin!
8. Kuunteleeko kukaan onlinessä oleva henkiöö musiikkia? - Ei ainakaan näytä sitä muille..
9. Jos kuuntelee, niin kuka? Ei kukaan, eksää kuuntele mitä mä sulle kerron? : <
10. Kuunteletko itse mitään? - Kylhän mä kuuntelen, mutten itekkää kerro sitä muille.
11. Kuka on nätein/söpöin kenen meseosoite sinulla on? - Ehkä tyhmingallupkysymys evö! Koska en sano itseäni (en tietenkään halua vaikuttaa itsekkäältä tai mitään), sanon etten tiedä.

Jotenkin on taas sellainen fiilis, ettei mikään toimi.
Voi tätä angstin määrää.

Pimeä ja hiljainen ilta parkanossa.
Mikäs sen parempaa.
Sarkasmia.