IRC-Galleria

lucius käveli malfoyiden kartanon puutarhassa. hänellä oli pitkä kynttilä kädessään. oli yö, ja lucius alkoi käydä kärsimättömäksi. severus oli jo puoli tuntia myöhässä. lucius ei ollut kärsivällinen mies, mutta hän oli mennyt lupaamaan dracolle, että 'antaisi liemienopettajalle kyytiä' tämän kuritettua poikaansa. niinpä herra malfoy oli kutsunut severuksen kartanon puutarhaan keskustelemaan poikaansa kohdistuneesta pilkasta. kun draco oli selittänyt asian hänelle, hänellä oli ollut muita asoita mielessään ja oli epähuomiossa luvannut uhkailla kalkarosta. mitä minä oikeen teen? lucius pohti ajatellessaan lapsuuden "ystäväänsä".

lucius ja severus olivat ystävystyneet puhdasveristen velhojen kekkereillä heidän ollessaan 4- vuotiaita. siitä lähtien he olivat olleet erottamattomia. luciuksen isä abraxas malfoy ei ollut katsellut ystävyyttä hyvällä, sillä hän oli itse mitä suurin homo, eikä sietänyt, että hänen pojastaankin olisi tullut sellainen, koska vaimon otto olisi silloin huomattavasti hankalampaa. abraxas sai tahtonsa läpi ja sopi salois'n, severuksen isän, kanssa poikien erossa pitämisestä.

vuosien kuluessa lucius oli unohtanut jo severuksen ja heidän läheisen ystävyytensä, mutta kun hän oli täyttänyt 11 vuotta ja matkustanut ensimmäiseksi vuodekseen tylypahkaan, hän huomasi odottavansa severuksen näkemistä. millainen hän olisi nyt? olisiko hänellä yhä ne silkinpehmeät mustat hiukset? lucius ei nähnyt severusta ensimmäisenä koulupäivänään, vaikka kuinka toivoi. severus oli näet sairastunut keuhkokuumeeseen ja oli nyt pyhässä mungossa hoidettavana. lucius kätki pettymyksensä tyynen ulkokuorensa alle ja rääkkäsi kovemmin alice longbottomia.

noin kuukauden kuluttua severus pääsi kouluun. hänet lajiteltiin luihuiseen, kuten luciuskin. luciuksen mielessä lenteli ajatuksia ristiin rastiin. huomaisiko severus hänen uudet korvakorunsa? severus oli huomannut, hän oli huomauttanut niiden sopivan hänen hiuksiinsa, ja lucius oli melkein punehtunut. onneksi niin ei päässyt käymään, mutta kiitokset kohteliaisuudesta olivat aika tökkivät. niin, siitä oli hänen ja severuksen suhde saanut uutta potkua ja virikkeitä kehittyä vakavammaksi.

kun abxaras sai tietää siitä mitä hänen poikansa teki salois'n pojan kanssa, hän kielsi sen ankarasti, vaikka tajusi,että pojalla oli vain samat taipumukset kuin hänelläkin oli ollut tuossa iässä. seitsämännelle luokalle asti lucius oli ollut luihuisten kuningas, kaikki tytöt palvoivat maata hänen jalkojensa alla, mutta kukaan ei saanut hänen sydäntään sykkimään, kuten vain severus sai. lucius luuli, että asiat jatkuisivat näin, että hän olisi umpihomo, mutta sitten hän tapasi narcissan.

narcissa oli kaunis vaaleahiuksinen tyttö, jonka silmät säihkyivät taivaan sinisinä ja ylväs ryhti kertoi puhadsverisyydestä. lucius oli myyty. päästyään koulusta hän kosi narcissaa, koska tiesi, että hänen oli kuitenkin kosittava jotakuta, koska malfoyiden suvun tuli jatkua, ja niin he menivät naimisiin eräänä kauniina kesäpäivänä kahden rikkaan suvun keskellä iloiten.
silti lucius tunsi jotain puuttuvan. se "jokin" oli severus.

severus oli se ainoa asia joka vaivasi luciuksen avioliitoelämää. herra malfoy unohti severuksen tahdonvoimallaan, mutta dracon synnyttyä himon liekit narcissaa kohtaan sammuivat, ja lucius alkoi jälleen uelmoida severuksesta. siitä lähtien hän oli pitänyt yhteyttä severukseen ja he olivat tavanneet epävirallisesti suvun pirskeissä luutakomeroissa.

"severus, olet niin kaunis", lucius kuiskasi erään heidän yhteisen hetkensä jälkeen:"en tiedä kuinka eläisin ilman sinua."

"lucius. sinun pitäisi kiinnittää enemmän huomiota vaimoosi kuin minuun. tämä ei ole enää turvallista, jos hinttisektorin poliisit saavat tietää, että petät vaimoasi kanssani, he pidättävät sinut", severus sanoi kuin olisi lausunut ulkoaopeteltavaa runoa.

lucius hätkähti, mutta kovetti itsensä ja sanoi kylmästi, että olikin vain käyttänyt severusta hyväkseen, ja sai palkinnoksi typerän järkyttyneen ilmeen. silmät epäuskoisina severus poistui huonesta niin nopeasti kuin oli kaapuihinsa sotkutumatta mahdollista, ja varasti sivussa lojuvat silkkiset vihreät alushousut. luciuksesta oli ikävää valehdella severukselle, mutta juomamestari oli satuttanut häntä niin pahoin, ettei hän voinut hillitä itseään.
tapaus jätti syvät jäljet luciukseen.

lucius liittyi kuolonsyöjiin, ja hänestä tuli kylmä, kova mies, joka ajoi aina omaa etuaan. draco sai kasvaa ilman rakastavaa isää, ja narcissa sai kärsiä miehensä oikuista.
luciuksen ja severuksen välit olivat alkaneet parantua hitaasti liemimestarin liittyessä voldemortin joukkoihin, mutta ylpeät miehet eivät taipuneet. liika ylpeys esti tekemästä aloitetta ystävyyden henkiin herättämiseksi.

vuodet olivat kuluneet, ja nyt hänen 16- vuotias poikansa draco oli saanut hänet lupaamaan, että pitäisi severukselle puhuttelun kurjasta kohtelusta, josta draco oli saanut kärsiä. liemimestari oli näet varastanut hänen boxerinsa lopetettuaan rangaistuksena käyttämänsä kidutuksen. pieni virne mutristi hetken kivikasvoisen velhon piirteitä, mutta hävisi samantien.

yö kääntyi jo aamuyöksi ja lucius kääntyi kävelläkseen takaisin kartanoonsa.

"lucius."

yksi sana tuolla matalalla äänellä lausuttuna sai luciuksen pyörähtämään ympäri ja tuijottamaan suu auki. severus oli muuttunut niistä ajoista, tosiaankin. hänen hartiansa olivat yhä luisevat,mutta luiden joukossa oli myös lihasta, joka sai hänet näyttämään harteikkaammalta, hiukset olivat muuttuneet kiiltävistä rasvaisiksi limaklönteiksi ja vaatteet olivat vaihtuneet metsänvihreästä mustaan.

severus tuijotti luciusta yhtäläisen hämmennyksen kourissa. miehet tuijottivat toisiaan hetken ennen kuin syleilivät toisiaan 15 vuotta kestäneellä kaipuulla. he riippuivat toisissaan kuin kärpäset liimapaperissa. lopulta he kohottivat yhtäaikaa katseensa.

"annatko anteeksi?" he molemmat mökelsivät yhteen ääneen ääni käheänä pidätetystä toiveesta.

he tuijottivat hetken toisiaan. suupielet alkoivat nykiä ja pian he nauroivat maha kippurassa pihanurmella. kaikki oli anteeksi annettu.

lucius johdatti severuksen sisemmälle kartanoon, ja lupasi antaa tälle poikansa puolesta "kyytiä".

~

VANHA. hihi. tungin silti :o

niin, tein luciuksesta bin. aika cute ;D ja niille jotka eivät tiedä: lucius malfoy on ökyrikas puhdasverinen velho, joka on ultimate eevil. joka tarkoittaa, että tämä mies on pahis, vaikkakin omaa kauniit ja pitkät platinanvaaleat hiukset. noh, severus taasen toimii tylypahkassa juomamestarin asemassa, ja hän on puoliverinen, eli hänen äitinsä oli noita, sukunimeltään prince, ja isänsä jästi snape. severus alkoi kutsua itseään puoliveriseksi prinssiksi, ja kirjoitteli teini-iässään omakeksimiään loitsuja ja kirouksia oppikirjoihinsa. hän on aina ollut synnynnäinen lahjakkuus liemissä, vaikkakaan hän ei koskaan ollut suosittu koulussa. njaah, tarinani, on tietysti täyttä potaskaa, rowling omistaa hahmot, minä muun, mutta noinhan olisi voinut käydä joskus? olihan severus sentään malfoyiden perheystävä, ja dracon tukihenkilö koulussa. hmm..