Eilinen päivä meni ihan mukavasti, illalla käytiin lauran kanssa kattomassa Taiteiden yön yhtä esitystä Mantulla, tanssia oli siellä tarjolla. Kirsi oli siellä joidenkii keski-ikästen naisten kanssa itämaista tanssia esittämässä, Kirsi loisti ihan kympillä ja oli niin paljo parempi ku kukaan muu! Kyyläilin ihan fiiliksissä sen lantion liikkeitä.
Odotettiin kirsi mukaan ja mentiin satamaan syömään ja kuuntelemaan kahen tunnin sound checkiä. kymmeneltä alko joku bändi soittaa joka kuunneltiin ja jossain vaiheessa mentiin Doorikseen istumaan iltaa.
Kirsi lähti unille ja heli ja sirpa tuli paikalle. koutsin kanssa sovittiin että lauantaina pidetään treenit ja niinhän myös tapahtui.
Ratsastin melulla puoltoista tuntia, oli aika hyvä saavutus kun oon kohtalaisen hyvin tämän nilsiäpöpöni kourissa. Kouluhommat meni ihan jotenkii, mutta esteillä myö vasta loistettiin! Rakentelin aamulla innarin kentälle ja sitä sitten höylättiin uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Hypättiin lopuksi metriä ja melu ei ole ehkä vuoteen hypänny niin hyvin.
Loppuhuipennukseksi heli ja laura hilas kentälle kentän laidalta sohvan (juu, kyllä vaan, sohvan. semmosen oikeen, mikä oli paulalla ja jussilla olohuoneessa kunnes koirat söi siitä pehmusteet) innarin viimesen esteen paikalle. sitä sitten paukutettiin hypätä kolme kertaa, ensin alle pari kieltoa kun melu ei ihan uskonut että todella pitää hypätä sen yli. Mutta aivan mahtava hyppy kolmannella kerralla ja homma oli purkissa.
Jäi niin hyvä fiilis siitä hyppäämisestä.
Pari tuntia tuon tapahtuneen jälkeen olin taas ponin selässä. Amif tällä kertaa. Kimoilla poneilla on todellakin jotain minuu vastaan...
Kun pääsin selkään ja lähin liikkeelle, poni pukittaa jonka jälkeen teki tasajalka loikan suoraan ylöspäin. Sama toistui joka kerta kun käytin pohjetta, ohjaa tai ääntä vähän voimakkaammin. Ja kyllä oli kentän laidalla olleilla tyypeillä hauskaa. "ei se ennen noin oo tehny"
Luovutin aika pian ja sirpa meni sanomaan ponille että p*rkl. Sirpakin sai jokusen loikan osakseen, hyvä niin.
Kun pääsin kotiin, olin aika valmista kauraa. Menin suihkuun ja vetäydyin yläkertaan kipuineni ja särkyineni ja vuotavine nenineni.
Kulta ei päässytkään tulemaan yöksi, joten sain vapauden olla räjähtänyt ja aivan kipeä.
sitä olen edelleen.
Alakerrassa porukoilla oli rapukekkerit, joten ehkä ihan jees ettei se kulta päässytkään tulemaan yöksi.
Nyt tämä lähtee epätoivona kaivelemaan lääkekaappia jos sieltä löytyisi edes puolikas burana.