IRC-Galleria

Ai niin, taas on tämä blögäys vähän unohtunut. Reissuja on rästissä viitisen, kaikkia en muistakkaan.

Joskus viimeviikolla kävimme Vuotin Mitrin kanssa heittelemässä juutuan rantoja yläniva-saarekekeissi-ritakoski-maastossa. Pikkukalaa nousi, vaan isompia ei. Tosin ritakosken loppuluisussa oli noin kolmikiloinen hauki kiinni hetken aikaa "samimaisesti" eli se otti jo valmiikksi siimanpäässä räpistelleeseen taimenenpoikaseen, taisteli minuutin ja pääsi irti. Taimen tuli ylös asti. Paistettiin makkaraa ja välillä pidettiin sadetta tulipaikan halkoliiterissä, ihan mukava reissu.

Jaah, kävinpä minä joku kaunis ilta-yö taaskerran yksin heittelemässä Ivalojoen koskia lappispola-pajakoski-alakoski-keisseillä mitään saamatta. Reissu oli tosiaan kalattomin koko kesänä, vaikka kesän ensimmäinen pitkäjärvenreissu olikin täysin kalaton. Sain nimittäin pienimmän taimeneni ikinä, noin 6cm yksilön keskeltä koskea, mahtavan kiven vierestä "ottikeisseiltä". Harmitti vitusti. Noh, eipähän satanut, ja tuli ulkoiltua ihan kuntoilumielessäkin mukava matka jokirantaa ravatessa. Pajakoskenkin kuljin aivan pohjalta niskalle ja takaisin, ja lappispolalle sekä alakoskelle joutuu muuutenkin hieman kävelemään. Kyllä kotona uni maittoi.

Viimeisin reissumme oli Parinvuoden takaisen tehoiskun toisinto, kun Harju, Vuoti, Maununen ja allekirjoittanut lähtivät etsimään salaista taimenlampea. Yhtä helpostihan se löytyi kuin viimekerralla. Pinta rikkoontui vähän väliä ja kun maikuntaa katsoi, oli päivän selvää että nyt tulee kalaa. Ja niinhän sitä nousikin. Pientä taimenta sekä harreja. Harreja vittu. Taimenlammessa pitää siis kotiaan useampikin kalalaji. Porukkamme pitkäaikaisin lammenkävijä Retardo-Setäkään ei muistanut koskaan ennen nähneensä lammessa muuta kalaa kuin taimenta. Minähän en siis tietenkään saanut yhtään kalaa, vaan ne iskivät Vuotin perhovehkeisiin, Maunusen mato-onki-vesipallo-perholetka-patenttiin sekä Harjun vilkkuun. Paistettiin makkarat ja juotiin oluset notskipaikallla ja käytiin vielä vähän kokeilemassa kuitenkaan sen kummempia saamatta, mitä nyt Vuoti ja Harju jonkun taimenen nostivat. Lähdimme lammelta vittuun tarkoituksenamme käydä vielä paluumatkalla toloskosken ottimontuilla mutka. Sinne siis porhalsimme metsän läpi, mutta turhaan. Montut olivat tyhjinä, Mitri taisi jotain pientä perholla saada. Paistoimme koskenniskalla vielä makkarat, mutta Mitrillä oli seuraavana aamuna töitä, joten pitihän sieltä lähteäkkin johonkin aikaan. Kotona olin vissiin joskus vähän yli kolmen yöllä, ilman yhtään kalaa koko reissulta :( Nyt on jotain pahasti pielessä.

Hmm, nyt kyllä satavarmasti unohdan ainakin yhden reissun jos en kaksikin. Vaan eipä niiltäkään mitään suurempaa ole tullut, muutenhan ne muistaisi. Vielä pitäis puristaa viimeiseen pariinviikkoon mahdollisimman reilusti punaista lihaa, katotaan miten miehen käy. Tällähetkellä lihaa on kuitenkin jo usean kossupullon verran, joten ei kait tässä kiire sentään ole :)