Ne jotka minua tuntevat vähän enemmänkin, tietävät että minä voin nukkua missä tahansa, millon tahansa ja mistä syystä tahansa. Vaikka heräisin 18h unilta maailman epämukavimman halkokasan päältä ja vieressä kinuaisi maailman kuumin teinipornokissa jotain millä kutittaa kitarisojaan, voisin silti kääntää kylkeä ja nukkua vielä 12h sen kummemmin asiaa miettimättä. Mutta nytpäs onkin sitten asiat mullin mallin. Viimeiset yli 4h unet olivat muistaakseni viime lauantaina. Sen jälkeen olen yhteensä nukkunut noin 12h. Siis vain tusina tuntia vittu vajaassa viikossa. Viimeisin hyvä pätkä oli keskiviikkona jolloin menin kahden aikaan yöllä sänkyyn makaamaan unen perässä, olin edelleen hereillä äidin herätessä ja lähtiessä töihin (klo 07:00-08:00) ja viimein nukahdin ilmeisesti heti kun olin herätyskellon (klo 10:00) sammuttanut. Heräsin sitten vähän yhden jälkeen ilman sen kummempaa syytä, reilut kolmen tunnin unet olivat mahtavat. Olin jo edellispäivänä ilmoittanut työpaikalle etten pysty tulemaan huomenna töihin, olin jo siinävaiheessa kuin mikäkin zombi. Maanantaina käytiin kalassakin, ja luulin että sen jälkeen se uni maittaa mutta vitut. Vaikka reissu oli pitkä ja uuvuttava pyörin silti kotiin päästyäni sängyssä herätyskellon sointiin asti. Viimeyönäkään ei uni maittanut, aamulla äidin heräillessä siirryin olohuoneeseen seuraamaan olympialaisia, oli naisten seitsenottelun korkeushyppyä ja miesten moukarikarsintaa. Seppäläkään ei ollut ihan mitalille yltänyt, perkeles sentään.
Mikäs tässä nyt mättää? Töissä tuntuu väsyttävän koko ajan mutta kun olisi se oikea "nukkumisaika" ei uni tartu kaaliin niin millään. En muista koska olisin viimeksi pyöriskellyt valvetilassa sängyssä yli paria tuntia. Yksin siis. Aina se on uni tullut vaikka vahingossa, vaan ei viimeaikoina. Eilen illalla yritin jopa vetää pikkukännit päälle hipussa Siekkisen ja Maunusen kanssa vaan ei se auttanut. Eivät poijaat tienneet että ihan unilääkkeeksi minä sitä... Joskus hieman ennen kahta pääsin kotiin, kaaduin sänkyyn ja kolmen maissa havahduin kuivaan kurkkuun. Otin pitkän huikan yöpöydälle asettamastani vesilasista ja niin, siinä sitä sitten taas oltiin. Samoilla silmillä nyt töissä tätä kirjoittelen. Keksikääpä minulle nyt äkkiä joku syy miksi en missään nimessä saisi nukahtaa. Ensiyönä pitäisi ilmeisesti majoittua rovaniemelle serkkupojan luo, saas nähdä miten uni sieläpäin maailmaa maittaa.
Onko mahdollista että olen nukkunut elämäni unikiintiön jo täyteen? Olen niin väsynyt että en voi käsittää miksi esimerkiksi viimeyönä en saanut nukuttua reilua tuntia enempää. Kolmen aikaan herättyäni ja tajuttuani ettei se uni nyt tule takaisin, jätin jopa kaikki virikkeet vittuun. Talosta sentään löytyy parikin tietokonetta joista toisessa on internet-liittymä, ja toisessa on tallessa kasoittain katsomattomia elokuvia. Pyörin vain sängyssä monta tuntia tekemättä mitään eikä se vitun nukkumatti (uni-jukka?) siltikään kussut silmään. Sidenote: Oletteko katsoneet The Machinist-elokuvaa? Ehkä tässä pääsee kohta eroon kaljamahastaan, hulluksi olen kyllä jo tulossa. Haukottelen nykyään 24/7 ja veikkaanpa että seuraavan kerran kun se uni tärppää niin mennäänkin sitten jo yli parikymmentä tuntia putkeen ennenkuin olen heräilemässä. Lopetan tämän proosan ennenkuin väsymys alkaa paistamaan liikaa tekstistä läpi, vaan onkohan tuo jo myöhäistä.