IRC-Galleria

Claudio - sanoo:
the pig flu's not a real problem
Claudio - sanoo:
as wasn't the crazy cow
Claudio - sanoo:
or the sick chicken
Claudio - sanoo:
i really really really think they just want to sell us different meat every year

Vaikea tiivistää Pietarin matkaa mitenkään järjelliseen muotoon, se kaupunki oli niin hypnotisoiva kaikista ristiriitaisuuksistaan huolimatta, tai ehkä nimenomaan juuri niiden takia. Samanlainen fiilis kuin Barcelonan jälkeen, pakko päästä vielä takaisin.
To condence my feelings, pari lähetettyä viestiä puhelimesta viime viikon ajalta:

"Tää bussimatka ei todistetusti lopu ikinä. Tää on aikatyhjiö, musta aukko joka imee kaiken valon ja ilon elämästä. Vittu."

"Istu itse 15 tuntia putkeen bussissa ja katsotaan sitten kuka on positiivinen.. Tää kaupunki on kyllä överin hieno. "

"Me yritetään mennä syömään, mutta se on vaikeaa kun ei tajua mistään mitään."

"Miten täältä linnasta oikein pääsee pois?"

"Pietari on kyllä my kind of a city. Tässä on jotain rappioromantiikkaa ja dekadenssia, sairas metrosysteemi ja miljoonakaupungin valot. Nyt istun hotellihuoneen ikkunalaudalla auringonpaisteessa, poltan halpaa tupakkaa ja kuuntelen kun jostain kuuluu Manic Street Preachers. Melko hyvä fiilis. :D"

"Eilen huomattiin että Pietarin metro goes pretty deep. Varsinkin yöllä semisti eksyneenä. Millainen paikka se Bar Fidel on, kannattaako sinne mennä?"

("Onko siellä tanssilattialla vielä mun verta?")
"En tiedä, mutta nyt siellä on ehdottomasti mun. Vittu, mahtavaaaaa!"

"Yksi parhaista illoista ikinä, vieläkin sellainen hyvä flow päällä kun mystisesti ei edes tullut darraa. Aika tappava DJ, melkein mursin mun nenän."

"No ostin juuri vodkaa."

"Suomessa sataa ja hyytävä koulustressi hiipii takavasemmalta. Väsyttää ja vituttaa istua taas bussissa."

...
Ja niin edelleen. Puhelinlaskua ja ensi kesää (aivan sairas lineup Pitkä kuuma kesä- festareilla!) odotellessa voi aloittaa viimeisen hc-kouluviikon.

"--niin ja nyt on se vitun possunuhakin, mikä kans vituttaa."

Keskittymisvaikeuksia, univelkaa, musiikkia josta en edes tiennyt pitäväni, tunne siitä että pitää olla varuillaan ettei ajaudu samanlaiseen tilanteeseen kuin vuosia sitten. Kamera jäi Turkuun, Venäjällä ei siis tule paljon kuvailtua jollen löydä vuoden -04 pokkarikameraa jostain kaapin nurkasta.
Vaikea päättää mitään, haluaisin pari päivää aikaa kelata edellistä paria päivää edestakaisin, ja elää ne uudestaan saadakseni selvyyden niiden epäselvistä tapahtumista. Hymyilyttää.

Olen maailman huonoin pakkaaja.
Syitä tähän saattaa löytyä siitä, että pakkaustilanteessa olen yleensä ainakin jotain näistä:

a) darrassa
b) univelkainen
c) helvetillisessä kiireessä (pakkaaminen etukäteen olisi liian keski-ikäisen järkevää, nimenomaan siksi että äiti suosittelee)
d) yleisesti saamaton
e) epäjärjestelmällinen
tai
f) tietokoneella eh heh.

En myöskään osaa pakata kompaktisti ja valita vain niitä tavaroita joita oikeasti tarvitsen. Onko kellään muulla aina pakatessa mielihalu kaivaa kaapin pohjalta ne käyttämättömät ja epäsopivat vaatteet, ihan vaan "jos niitä nyt tulisi käytettyä"? (ei muuten tule.) Örrrr. Ratkaisen ongelman hylkäämällä optimisen (realistisen) kokoisen repun ja heitän kaiken tyhjyyttä kumisevan isoon laukkuun.

Kiitos Fullsteam Agency, kiitos Pitkä kuuma kesä '09!

Viime keväänä halusin että seuraava kesä olisi ollut kuin Morcheeban Sao Paolo, nyt haluaisin että seuraavasta kesästä tulisi kuin tämä biisi.

Past borders with waters as clear as your glass,
so let's go down Mexico, where the reefer is cheaper and sex is slow.

Viikon mittaisen tehottomuuden jälkeen tänään olen ollut koulujuttu-tehokas, siivous-tehokas, pyöränkumin paikkaus- tehokas, juoksulenkki-tehokas ja asioiden järjestely-tehokas. Syyllisyys slash morkkis slash ylipitkät yöunet toimii joka kerta.

Inhoan niin syvästi sitä, että täytyy olla riippuvainen asioista ja aikatauluista, joita ei pysty itse kontrolloimaan. Tekisi mieli heittäytyä luovaan kaaokseen ja näyttää keskisormea tälle rat racelle. Kesä on yksi iso kysymysmerkki, töistä tai asuinpaikasta ei ole aavistustakaan, rahasta nyt puhumattakaan - jonain toisena päivänä se varmaan ahdistaisi minua, mutta tällä hetkellä muistaa that you don't have to figure out everything at once.

Nyt laitan egoaurinkolasini päähän, kuulokkeisiin Feistiä&Asaa&Raappanaa&Jamiroquaita& ym. musiikkia joka on moneen kertaan todettu olevan juuri tätä fiilistä varten (myös tämä: http://www.youtube.com/watch?v=lXAStBDZRsI ) ja harhaudun jonnekin.

Kuka sanoi että oli hyvä idea mennä Boomeihin eilen? Nyt pitäisi pakata, siivota, käydä suihkussa ja raahautua juna-asemalla, vaikka liikkeelle lähteminen tuntuu absurdin raskaalta koetukselta ja ylipäänsä erittäin huonolta idealta. Note to self, tulevaisuudessa suosi ennakoivaa ajankäyttöä vastaavissa tilanteissa.
Nojaa, mutta Ähtärin kutsu käy.