IRC-Galleria

Seikkailut hämärän rajamailla ovat nyt ohi. Elämänasenne muuttuu ja on pakko tehtävä arjesta valoisampaa. Aion löytää sen mikä joskus olin ja se olkoon tulevaisuuden tavoite. Parasta tässä päivässä on se että uskon löytääneeni taas vanhan tavan purkkaa ajatuksia musiikin avulla. On uskomaton tunne kuinka loistava sävellys voi tehdä olosta rauhallisen ja luottavaisen. Tällähetkellä kuuntelen teosta - Canon jonka on säveltänyt Johann Pachebel. Tästä edes en enään kohtaa ongelmia synkistyen vaan käsittelen ne toivolla millä ne joskus käsittelin. Muiden tukemisen ei pitäisi jäädä omien ongelmien alle niinkuin omalla kohdallani on käynyt. Tunnen huonoa omaatuntoa siitä kuinka olen jättänyt muut lähipiirini ihmiset syrjään ja saanut luotua itsestäni harvinaisen vittumaisen ihmisen. Tästä lähtien lupaan ja vannon ottavani vanhat tapani takaisin ja sanoa että minulta saa apua kun sitä pyytää, niin on joskus ollut ja tulee taas oleva.

en oleta että kukaan tätä tekstiä ikinä lukee, enkä sitä tällä tekstillä haekaan. Lähinnä kirjoitan tätä itselleni jotta uskon myös itseäni tässä asiassa. Tiedän että sivullista tämä teksti kuullostaa lähinnä jonkun nuoremman henkilön musagenren vaihdokselta, mutta ne ketkä minut ovat pidempään tunteneet ymmärtänee mitä tarkoitan.

Siltävaralta jos joku tätä lukee korjaan muutamia tekstiä lukiessa mahdollisesti syntyneitä väärinkäsityksiä.

- Olen edelleen heteroseksuaali. " on todisteita :D "

- En myöskään aio lopetta hieman karkeahko huumorinkäyttöäni.

- En omista elämääni millekkään uskonhaaralle.

- Vihaan edelleen Antti Tuiskua.



- jne.