IRC-Galleria

Mietin tässä yks päivä sanaa "oppivelvollisuus". Meille on toitotettu pienestä pitäen, että koulua on käytävä, koska suomessa on OPPIVELVOLLISUUS.

Tarkastellaanpas sanaa tarkemmin. Miten kukaan voi velvoittaa meitä oppimaan mitään? Se, että istumme sanktion pelossa usein huonosti ilmastoidussa ja meluisassa luokkahuoneessa jopa 8 tuntia päivässä, tunti tai kaksi kerrallaan, ei tarkoita että välttämättä oppisimme tippaakaan siitä, mitä auktoriteetiksi kutsuttu opettaja meille koittaa iskoistaa. Itseasiassa uskon menetelmän tuhoavan tietoisuuden luontaisesta oppimiskyvystä ja uteliaisuutemme asioihin. Systeemissä on ilmeisesti korvattu laatu määrällä sillä perusteella, että meidän on totuteltava 8 tunnin työpäiviin, jotta voimme tehdä niitä loppuelämämme. Palkkion (=hyvä arvosana, kehut jne) tavoittelu sekä sanktion (=jälki-istunto, luokalle jääminen jne) pelko, jotka ovat keskeisiä oppivelvollisuussysteemissämme näyttävät häivyttävän tehokkaasti oppimistilanteen nautinnollisuuden ja käsityksen oppimisesta itseisarvoisena toimintana.

Osuvampi ja vähemmän harhaanjohtava käsite siis oppivelvollisuudelle saattaisi olla läsnäolopakko/suorituspakko. Pulpetille nukahtelulla, nenänkaivamisella ja ihmissuhdedraamoilla ei nimittäin ole mitään tekemistä itse oppimisen kanssa.

Paskaa tippuu tasaseen tahtiin, on aina tippunu ja tulee aina tippumaan. Mut sitä tulee niskaan tasan niin kauan, kunnes tajutaan avata sateenvarjot.

"I have not found it helpful or effective in my relationships with other people to try to maintain a facade; to act in one way on the surface when I am experiecing quite different underneath."

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/10/Thetriumphofdeath.jpg

ajattelin teetättää tosta julisteen jos keksin miten teen sen

Me ollaan kuin tuntihevosia. Herätään karsinasta niinkun nekin, lähdetään töihin samoja reittejä, tekemään samoja asioita, täsmälleen niinkun nekin kiertää kaviouraa päivästä toiseen.. "Vapaa-ajalla" mennään puistoon leikkimään, että ollaan hetki vapaita, aivan kuin ne pääsee vapaa-ajallaan toviksi aitaukseen "luonnon" keskelle. Illaksi mennään taas karsinoihimme nukkumaan.
Ja sitten me säälitään ensisijaisesti niitä hevosia? Kummat meistä on onnellisempia, me vaiko ne kaakit? Eikse sanonta kuulu et ota stidi eka omast öögast veks?
Lisäys: Kopukat hiffaa kenties elämän hetki kerrallaan, toisin kuin me hölmöt, jotka tehdään tää kaikki eläkepokaalin, sosiaalisen rispektin tai vastaavan urpouden (ns. paremman elämän) perässä kieli vyön alla ravaten.

Ajettiin sörnäisissä, katrivalan puiston viereistä katua. Parkkeerattiin mersu kadulle ja ulostauduttiin tupakalle, odottamaan kadun varrella sijaitsevassa asunnossaan piipahtavaa broidipuolta. Istuin pelkääjänpaikalla, ovi auki ja jalat ulkopuolella.

Katua pitkin kävelee luoksemme kerjäläinen pahvimuki kädessään ja selvästi pyytää lahjuksia. Faijapuoleni tokaisee ensin "EI." Kerjäläinen jatkaa matkaansa, minun puoleltani auton ohi, ja faijapuoleni huutaa "VILMA!" Kysyn mikä on hätänä. Toistan kysymykseni parikin kertaa. Pienen hiljaisuuden päätteeksi ja kerjäläismiehen mentyä ohi saan vastauksen: "noi voi olla jopa vaarallisia."

pisk1 sanoo:
mut kelaa tätä:

Hajoonko luontodokkariin, jostain varaanista et on 3 eri värist urosta. Sinikaulanen pysyy uskollisena nartulleen, punakaulanen yrittää painaa kaikkii mahollisii narttui joten joutuu kahakkaan sinikaulasen kaa, jossa kehiin astuu keltakaulanen joka on saman näkönen ku narttu, eli ku punakaulanen ja sinikaulanen painii ...ni keltakaulanen käy painaa sitä sinikaulasen narttua. Hmm.



XDXDXDXD

©jöni sanoo:
nii et sä voi mihkää ulkomaille lähteee
©jöni sanoo:
miten me heinikaa pärjätään
©jöni sanoo:
heininkaa*
eksit sanoo:
imette toistenne munaa
©jöni sanoo:
siitä munasta tulee sinä mieleen ni hyvin pärjää

Kalero sanoo:
joo teen kuparilangast meille sormukset

eksit sanoo:
tee tarpeeks pieni ni laitan sen nännistimeks

Kalero sanoo:
teen tarpeeks pienen ni laitan sen mulkustimeks