Argh. En meinannut viime yönä saada unta, vaan kiemurtelin lakanat myttyyn ja tuskastuneena aloin pelaamaan kännykkäni matopeliä joskus aamuyöllä. Heräsin aamukuudelta, kiemurtelin ja vaeltelin tuskaisena hereillä, vaikka olisin voinut nukkua pidempään. Lopulta nukahdin, ohitin kello yhdeksän herätykseni ja heräsin kymmeneltä. Kaivoin bilsankirjan esille ja aloin lukemaan. Nukahdin kirjan päälle. Heräsin kahdeltatoista kiroten sitä, miten puolet hiljaisesta päivästä on mennyt ja kohta motskarit, hyönteiset ja porukat alkavat mölyämään. Sain luettua noin 40 sivua.
19 sivua jäljellä, niin kolmas kirja biologiaa luettu. Ajattelin lukevani sen nyt, mutta vanha kesäduunipomoni parin vuoden takaa soitti, että tulisinko lapsenvahdiksi tälle illalle. Näin ollen lupauduin (mitäpä ei köyhä tekisi 20 euron palkan tähden). Nyt sitten menen talouteen, jonka koira koittaa panna jalkaani koko ajan, haisee kuvottavalle ja kuolaa ämpäritolkulla. Valvon pitkälle aamuyöhön odottaen pääseväni himaan ja nukun kotiin päästyäni puolille päivin. Menetän taas lukemiseen varaamani ajan ja kiroan itseni, kun en pääse yliopistoon.