IRC-Galleria

Söin ison mansikan. Oikeastaan varsin monta sellaista. Lähes kämmenen kokoisia. Kylläpä jalostavat isoiksi... :F

Lukuintoni pääsykokeiden suhteen on niin nollassa! Bilsassa olen pääsyt solukalvon rakenteesta ja toiminnasta jopa valo- ja pimeäreaktioihin. Ei prkl voi olla tylsempää ja tärkeämpää asiaa kuin yhteytys. Ah, onpas: soluhengitys. Argh. En jaksa lukea. Katsoisin vain mieluummin Honey & Cloveria: sain tänään ensimmäisen kauden ekstroineen katseltua. Olen niin laiska lukemaan. En jaksanut lukea ylppäreihin, en jaksa lukea pääsykokeisiin. Onko mulla jonkin sortin identiteettikriisi, kun en ole motivoitunut? Haluan toki päästä yliopistoon, mutta nähtyäni, miten vaikeita tehtäviä maantieteen pääsykokeessa on (ei niihin kyllä pysty vastaamaan ainakaan meidän lukiomme maantieteen oppikirjan tietojen pohjalta; ihan ihme käsitteitä!) olen laiskistunut entisestäni. aloin panostamaan biologiaan ja sainkin ensimmäisen kurssin kirjan luettua kahdessa päivässä, mutta nyt olen jumissa siinäkin aineessa: 2. kurssi on niin tylsä, mutta kokeiden kannalta tärkeä. Taktikoisinkohan huonosti, jos lukisin tässä välissä kurssin ihmisen biologiasta ja sitten käsittelisin nuo kaikki geenitiedejutut. Olen niin... en edes osaa kuvailla tätä tunnetta: kaipaan vapautta. Haluaisin jopa tehdä ulkotöitä: maalata talon seinät, koristella kukkaruukkuja äitini toiveen mukaan joillakin pienillä, sileillä kivillä, istuttaa kasveja. Pystyttää sulkkisverkon. Pelata sulkapalloa, pesistä ja salibandya. Rantalenttis olisi myös aivan mahtavaa. Kaipaan niin vapautta. Haluaisin työtäkin. Vinkatkaa mulle ihmeessä, jos joku tuttunne omistaa firman ja kaipaa työntekijää. Mutta ei, en edes Korkeasaaren lipunmyyjäksi kelvannut, koska haluavat jonkun, jolla on kokemusta palvelualalta. Voih, miten osaankaan taas tilittää kaikkea paskaa.