IRC-Galleria

Ai saakeli miten väsyttää. Sattuukin. Reisiin vihloo aivan järkyttävästi, kun oikaisen tai koukistan jalkani. Vasen polvi kipeä, koska yksi läski lehmä ajoi laitaan (luuli dorka varmaan säbää lätkäksi, kun taklasi noin :P). Laita irtosi kiinnikkeistään, polveni kolahti ja alkoi vuotamaan verta. Kaatuihan se akka itsekin, mutta mitäs alkoi rikkomaan: tuomari oli onneksi tarkka ja reilu ja pisti mokoman jäähtymään. Itse sitten itkin vaihtoaitiossa: pitkään aikaan tuntenut säbässä oikeaa kipua, joka aiheutuisi muusta kuin lihasten rasituksesta. Verikin hämmensi: useimmiten haavat tulevat käsiin. Eipä tuokaan vamma kuitenkaan estänyt pelaamasta. ^^

En saanut Tampereen turnauksesta yhtäkään pongoa. Turnausjärjestely oli kaiken lisäksi helvetin epäreilu ja arpaonneen perustuva: viidestä (?) lohkosta neljän voittajat pääsivät suoraan mitalipeleihin. Jeingillämme kävi paska tsägä, sillä olimme ykkössijalla juuri siinä lohkossa, josta ykkösjoukkue ei päässyt suoraan mitaleista taistelemaan, vaan meidän piti pelata ylimääräinen peli, jonka sitten hävisimme joukkueen henkisen puolen murruttua. Koskaan ollut niin karmeassa pelissä. Oli järkyttävää nähdä, miten koko kauden vallinnut joukkuehenki murtui ja ihmiset alkoivat ilkeilemään joukkuetovereilleen. Ei pelattu enää joukkueelle vaan sähläiltiin jotakin paskaa. Miten vihaankaan sellaista itsekkyyttä: jotkut eivät ajatelleet lainkaan tovereitaan ja pelanneet kunnolla edes näiden vuoksi. Jotkut alkoivat itkemään tai räpsyttelivät silmiään karkottaakseen kyyneleet. Yrittäessäni keventää tunnelmaa toverini uhkasi vetää turpaan. Järkytyin. Suutuin.

Tosiaan pelaamistamme neljästä pelistä voitimme kaksi, yhdestä tuli sähläyksen takia tasapeli ja yhden pelin (juuri sen, missä ihmiset parkuivat ja meitsi kaadettiin laitaan) hävisimme. Loppujen lopuksi sijoituimme turnauksen viidensiksi (joukkueita yli 10?).

Kaiken kaikkiaan olen tällä kaudella pelannut kuudessa ottelussa (neljä niistä Tampereella) piikkinä. Tampereen turnauksesta ketjumme kehuttiin (hykertelin onnellisena mielessäni, kun ketjuamme nimitettiin "Emmin ketjuksi" :D). Sanoivat, että olen kehittynyt tällä kaudella. <3 (Parasta, mitä pelaaja voi koskaan kuulla!) Muistin piikin hommassa takapaineen ja monesti oli pienestä kiinni, etten tehnyt maalia. Osuin jopa so called ilmapalloon (hitsi, kun kimposi veskasta). Juoksin lujempaa kuin koskaan aiemmin peleissä, kuljetin palloa rohkeammin kuin ennen ja katsoin mihin syötin. Jes!

Tätä ei kyllä turnauksessa nähty, mutta olen oppinut tekemään jalkakynän hitaassa vauhdissa. Hoi. ^^ Harmi vain, että taidan unohtaa sen ja muutenkin menettää koko touchin säbään, kun seuraavat treenit ovat vasta kesäkuussa, jolloin uusi kausi alkaa. Mitenkähän kestän tän kuukauden. Boring. :'S

En nukkunut viime yönä, koska katsoin Ring-un, Anastasian ja Matrixin kaverini kanssa. Joudun heräämään tänään vajaan kuuden tunnin päästä, mutta en pääse vieläkään nukkumaan, koska mesetän tuttuni kanssa, enkä näin ollen kykene irtautumaan unten maille. Tänään menen kaksipäiväiseen turnaukseen Tampereelle (hyvällä univajeella...) enkä ole vieläkään pakannut.

Voitto silti mielessä. Kahvikin. Unikin.

Kävin katsomassa Riihimäen kaupunginteatterissa "Mein Kampf"-nimisen näytelmän. Khyllä, khyllä, siinä oli hitleri, jonka takamukseen tungettiin kuumemittari, ja joka karjaisi: "Vittu!" Varsin.. sivistävä kokemus. Ohjelmaläpyskä luonnehti tragikomediaksi. Pääasiassa löysillä mentiin kunnes hakaristiliput rullautuivat auki ja verenpunainen välkehti - sieluani kihelmöi, kuten aina kun näen jotakin näyttävää. Sellaisena hetkenä ymmärtää, miksi kansa lähtee niin helpolla mukaan kiihotukseen - tai miksi joku aloittaa kiihkoilun.

Harmitti kyllä vähän, kun käsinukkekanalta pistettiin niskat "naksis", kun himmleri halusi kokata kanasafkaa.

Keitin nuudelit pohjaan ja poltin wokkivihannekset.

Nyyh. Olen niin nälissäni. :'S

Pörröhiukseni lähtevät ensi viikolla, jolloin tilalle tulee siisti ja siloiteltu kampaamotukka - kauhuissani odotan. Viimeksi käydessäni kampaajalla hiuksiani ilmavuuden nimissä niin, että entisestä tuuheudesta ja paksuudesta jäi hiuksiini vain pari hassua hapsua, joista nyt olen kärsinyt. Enää vaikea luopuakaan, koska pisimmät hiukseni ovat juuri nuita hapsuja. Hetken mietin, josko leikkauttaisin aivan lyhyeksi, mutta sisältäni löytyi sentään ripaus wanhanaikaista stereotyyppistä tyttömäisyyttä, joka puhuu pitkien hiusten puolesta. Noh, tulos ei tule kuitenkaan olemaan toivomani, joten saa nyt nähdä. ^^' Värjäytän myös valkeita raitoja. <3 (..jotta tuloksesta tulisi mahdollisimman järkyttävä?)

Tekee mieli currya.

Ensi viikon maanantain kohdalla kalenterissani lukee: "HANKI LÄVÄRI! <3" Silloin on otollinen ajankohta, jolloin säbäkausi 08-09 on ohi eikä kesätöitä vielä tiedossa. Itse idea lävistyksen ottamisesta on muhinut mielessäni ties kuinka kauan, mutta arkeni ei vain ole antanut myöten - eikä pelkoni. Molempiin korviini on tuikattu kahdet reiät (sattui :'S). Tavoitteeni olisi saada oikean korvan alalehteen kolmas ja ylälehteen kaksi lävistystä, vasen korva pysyköön vielä toistaiseksi sellaisenaan. Lisäksi astetta rajumpi toiveeni olisi saada kielikoru (himoinnut siitä asti, kun kaveri hankki - eli vuosia ^^'). Ja kaksi astetta rajumpi ja kaukaisempi haaveeni olisi hankkia tatuointi vasempaan ranteeseen. Jos olisin mies hankkisin sellaiset yakuzatyyliset olka-, rinta- ja hauistatskat (eivät näkyisi perus miesten paidan alta). <3

Juuh. Toivotan hyvää yötä.

emji-kun ;D sanoo:
hirveää, kun aku vastaa pusuun.. nenällään..
annikka sanoo:
suloinen. <3
emji-kun ;D sanoo:
ja kun nähnyt sen tonkivan sillä ties mitä.. on. ^^
annikka sanoo:
ah. tosiaan. ei tuollaisia pidä ajatella.
emji-kun ;D sanoo:
aloin "leipoa" koiraa ja tarrasi hampailla hetkeksi housunlahkeeseen, kun koitti päästä pois vatkauksesta x'D ja nyt sain sen niin levottomaksi, ettei jaksa löhöillä enää.
annikka sanoo:
: D
piristit sitä.
emji-kun ;D sanoo:
aha. jaksaapas. meni pöydän alle piiloon makoilemaan. tietää Oveluus, etten sinne yletä.
idiootti. tuli pois pöydän alta. kimppuun. muahhahhaa.
annikka sanoo:
xD oottepa sulosia!
emji-kun ;D sanoo:
x'D
hahhahhaa. yllättyi, kun iskin takaa.
annikka sanoo:
olet ovela. ;D
emji-kun ;D sanoo:
ovela, ovela olen. x'D
nostin syliini ja se hämmentyi totaalisesti. laskin takaisin lattialle ja alkoi leikkimään kuollutta. x'D
luuli, että kuolleilla liikkuvat silmät.. uuno. ahaa!! haluaa pirulainen lisää!! nuuhkuttaa oveni takana.
annikka sanoo:
ootte te suloisia. oikeasti.

Tiedä tuota.. ^^'

***

Palkka jäätelökiskaduunissa olisikin yllättävän jees. Ja Eniron mukaan yhdensuuntainen matka naapurikylille olisikin vain 10 km. Oij. Haluan duunin.

Menin hymyillen treeneihin ja kysyivät, mitä on tapahtunut. Sanoin nauttivani elämästäni ja todenneeni, että mulla on ihan hyvä elämä. Nauroivat, että tuollaista harvoin kuulee. Näinpä. Tunteeni on aito - ainakin oli. Niin iloinen, kun päässyt muutamasta riesasta eroon ja yli. Ah. Vapaus. Tai ainakin niin vapaa kuin tässä yhteiskunnassa voi olla.

Pääsykoekirjasta 36 sivua jäljellä..

Sain kutsun työhaastatteluun koskien jäätelökioskiduunia. Palkka ei liene kovin kummoinen ja työmatkaksi kertyisi n. 24 km pyörällä, koska kyseiselle seudulle ei juuri busseja kulje. Toisaalta ainakin alaraajojen lihaskunto pysyisi kesänkin ihanteellisena ja mielenterveyden häiriöt vähäisempinä, kuin jos olisin koko ajan vain kotona. Ja pienikin liksa on tervetullutta, työkokemuskin.

Joskus kaverini haaveili omasta jäätelöbaarista; itse haaveilin olevani liikekumppani tai kanta-asiakas samassa paikassa. Joten tavallaan toteutan menneitä unelmiani, jos pääsisin kioskille töihin. :'D

Huolettaa kyllä se pyörämatka (24 km). Työmatkaan lisättynä matka treeneihin aivan toiselle puolelle koko seutua: yhteensä 30-35 km - ehkä enemmänkin. Jösses. Tähän kohtaan joku älykkö aina tokaisee: hanki ajokortti.

Söin tänään sellaisia pieniä suklaamunia. Nyt ymmärrän, miksi ne ovat nimeltään suklaaMUNIA: koska kuori sanoo "riks" puraistessa. ^^

Huomasin Shakiran soidessa kaksi asiaa: ennen en keskittynyt lainkaan sanoituksiin kuunnellessani englanninkielistä musiikkia ja "Whenever, Wherever" tanssittaa yhä. Lyriikoiden suhteen terästäytynyt kuuloni erottaa nyt jopa the Gazetten "Silly God Disco"-kipaleenkin olevan lähes täysin englantia, kuten myös D'espairsrayn "Infection".

Tein eilen historiaa kokatessani: ruoka oli jopa hyvää! Söin samaa tänäänkin. ^^ Pastaa tomaatti-sipulikastikkeella. Sipulia piti pilkkoa toodella paljon (itkin kuin Niagaran putoukset ^^').

"Maailman tila 2008: Kestävä talous" -kirjasta 99 sivua jäljellä. Huh, välillä aika rankkaa luettavaa niin rakeenteellisesti kuin sanomankin kannalta. Päästökauppaa käsittelevän kappaleen rakenne oli niin järkyttävä (turhia toistoja, epäselviä ilmaisuja, könkeröitä selvityksiä palikammille lukijoille), että oli pakko lukea vain joka kolmas rivi, jotta kärsimys loppuisi nopeammin. Sanoma sen verran tärkeä, että kannatan "Maailman tila"-kirjojen ottamista mukaan lukion opetussuunnitelmiin. Ties vaikka ihmiset sitten ymmärtäisivät, miksi vuotavat hanat ja putket on tärkeää korjata pikimmiten. (JES, ENÄÄ 99 SIVUA!!! <3)

Olen taas kipeä. Kolmas kerta tänä keväänä. Kuolenkohan. Jaa-a.

Hävisimme jätkille 12-0. Tosin ei siinä mtn, kun naiset olivat hävinneet samaiselle jengille 22-0... ^^' Ensimmäiset 5 maalia jätkiltä olivat kyllä erinomaisia ja taitoa vaatineita, mutta väitänpä, että seitsemän seuraavaa olisivat jääneet syntymättä, jos joukkueemme ei olisi menettänyt taistelutahtoaan. Jos vastustaja olisi ollut naispuolinen, olisimme voittaneet tai pelanneet ainakin tasan. Nojaa, oli ainakin mukava pelata. Jäpiköiden kanssa pelaaminen on hauskaa tanssilattioiden lisäksi myös urheilukentillä ja pelilaudoilla. Suosittelen niillekin, jotka eivät ole aiemmin kokeilleet. Säbässä pitäisi olla kunnon kilpasarja sekajoukkueillekin.

Hauskaa oli. ^^ Mutta mikseivät jätkät katso silmiin, kun kättelevät? Itsetunto näkyy kyllä kentällä, muttei kentän ulkopuolisessa kontaktissa. Surullista. Joukkuehengessäkin oli parantamista: miksi pelitoveria, joka munaa, pitää haukkua? Meidän yhteishenkemme oli onneksi yhtä hyvä kuin yleensäkin. Nauroimme vain. Jos nauraa, tappio ei tunnu yhtä karvaalta.