IRC-Galleria

Olin pe, la sekä su:n töissä, joten juhliminen jäi vähemmälle... Tosin lauantaina oltiin Semassa ja trendissä.

Mulla oli ekan kerran elämässäni kaksi työkaveria, jonka kanssa hommia tehdään samaa vauhtia. Vaikka se kuulostaa jonkun korvaan aika tavalliselta, mutta ihmisele joka on ylisosiaalinen ja joutuu tekemään melkeinpä yksin töitä . Vielä työkaverini olivat kaksi miehen alkua loistavalla läpällä varustettuna.

Sain kuulla ilosanoma Tiskarienliitosta. Meidän liittomme on tosin anarkistinen ja tieto siitä leviää huhu puheina kunnes otamme haltuumme tämän turhan planeeta. Tarjoilijoiden tulee teititellä meitä, jos haluavat jonkin asteisen vastauksen ja jos meiltä kysyy jotain niin ainoat sallitut vastaukset ovat "Ei" ja "Kysy joltain muulta". Tiskareiden tärkein ase on ammattiylpeys. Kunnon tiskari on sosiaalisesti rajoittunut eikä puhettakaan mies- tai naissuhteesta. Aikoinaan oltiin tehty kokeita simpansseilla ja ne pystyttiinkin kouluttamaan tiskareiksi, ainut ongelma oli että mikään ei oikeastaan muuttunut, joten aidot tiskarit otettiin takaisin käyttöön. Yleisesti ottaen lukiolaiset pääsee siivoajiksi ja yliopistolaiset tiskareiksi. Olen vain itse edennyt luvattoman huimaa tahtia ja olen jo kaiken saavuttanut. Sainkin titteliksini siellä astiahuollon projektipäällikön asistentti. Normaalisti työskennellessäni olen astiahuollon projektipäällikkö, mutta olosuhteet olivat poikkeavat. Onneksi emme ehtineet suorittamaan tiskari kastetta, joka olisi tarkoittanut minun laittamista manual ohjelmalla pyörivään koneeseen: 60 asteista vettä ja syövyttävää pesuainetta...

Tuossa vain pieni osa ilosanomasta, joka koetteli vatsalihaksieni kuntoa. Oli kyllä harvinaisen mukavaa olla töissä tai no enimmäiksen me lauantaina tauolla oltiin... Yleensä tykkään hirveesti mennä Ilvekseen töihin sillä pidän siitä porukasta, mutta jotenkin jäi orpo olo ilman vitsailevaa kaksikkoa. Seuraavan työpaikan minkä otan niin ensimmäinen vaatimukseni on se, että mulla on työkavereita.

No, mut nukutta kovasti nyt viikonlopun päätteeks. Vaikka viikonlopun aikana on tehnyt useamman kerran repiä hiukset pois päästä miesten moukkamaisuuden tai ääliömäisyyden takia. Vaikka musta on hyvä, että asiat selvitetään niin en kaipaa mitään "Kissa söi läksyni" selityksiä tai ystävieni mollaamista (se ei saa mua tunteen itseänii yhtään paremmalta, uskokaa pois) tai lässyttämistä. Vaikka yleisesti ollaan luotu naisista kuva (ainakin Teerenpelissä), että ne haluaa vain puhua, puhua, puhua ja kauniita sanoja, kauniita sanoja, kauniita sanoja, se ei päde muhun yhtään. Asiat pitää selvittää, mutta ei tehdä pikku jutuista isoa numeroa tai syödä sanansa tai sanoa ERITTÄIN moukkamaisesti mun kavereille. Voi kunpa tää päteis vain yhteen ihmiseen, mutta takinkääntäjän makua on liian monessa. Perkeleen miehet, miks ette itse näe miten noloja ootte. Onneksi löytyi myös monta mukavaa miestä viikonlopusta...

Hyvää yötä!