Eilen katsottiin lauran kanssa yksi parhaista leffoista, mitä olen koskaan nähnyt. Se oli elokuva, joka sai itkemään, nauramaan ja herätti ajatuksia. Elokuvasta jäi hyvä mieli, vaikka se olikin surullinen. Toisaalta taas tuntui, että se ei ollutkaan surullinen, vaikka olikin. Se oli kerrankin sellanen leffa, missä ihmiset ei koko ajan jyystä toisiaan jossain puolialasti. Se oli ihana rakkaustarina.
A Walk To Remember