Koiraa ei ole mutta kitara ja tarinat löytyy. Tänään keskustellaan kuitenkin siitä kitarasta. Ja kerrotaan yksi hauska tarina.
Oon tosi pitkään halunnut oppia soittamaan kitaraa. Eilen mää tajusin että nyt minä oikeesti voin. Tai siis aina olen voinut mutta nyt minä oikeesti päätin että soitan sitä ainakin pari kertaa viikossa. Olli-molli saa opettaa. Tai sitten minä itse opettelen jos se ei jaksa. Näin yöllä unta että osasin jo melkein soittaa ja se oli niin kivaa että motivaatio nousi kauheesti. Näin unta myös että opettelin soittaan saksofoniakin ja osasin melkein sitäkin O.o musta tulee musiikkinero ku tästä vielä harpun hommaan ja nään siitäkin vähän unta.
Mutta nyt lupaamani tarina, joka käytiin eilen puhelimessa ja aiheutti päivän kovimmat naurut. Tarinan nimi on: "Olli Rukkanen!!!"
Maiju : Haluutko kuulla tosi säälittävän jutun?
Ville : No kerros.
Maiju : Olli Hokkanen oli Laukaassa uutena vuotena kaupan vetonaulana.
Ville : Täh?
Maiju : No kai sää nyt Olli Hokkasen tiiät?
Ville : *nauraa hirveästi* eikun en minä sille naura *nauraa enemmän*
Maiju : Mitä ihmettä?
Ville : *nauraa hieman vähemmän* minä en viitti edes sanoa mitä kuulin.*nauraa taas enemmän*
Maiju : Hei toi ei ole nyt yhtään reilua. Sinun pitää kertoa tai minä en nuku ens yönä. HEIIII!!!
Ville : No siis kun minä kuulin *heh heh* että sinä sanoit että sinun RUKKANEN oli Laukaassa vetonaulana *hajoaa*
Maiju : *hajoaa* TÄH! :D
Siinä oli teille tosi elämän draamaa ja satuja :) Olkaa kilttejä. Ehkä rukkasia näkyy teilläkin.