IRC-Galleria

Tänään tajusin vajonneeni idiotismin tilaan, jossa asiat on hyvät niinku ne on, ilman perusteluja. Ei näin, ei todellakaan näin. Kaivoin pölyttyneet plujut kirjahyllyn alaosasta ja mietin, että pitää oikeesti virkistää muistia sen suhteen, miksi oikeasti eräät tilastotieteen suureet lasketaan niin kuin lasketaan.

Toinen (tai kolmas - laskemisen ja taiteen/maalaamisen lisäks) juttu, mistä on taas vaihteeks jaksanu kiinnostua, on lukeminen. Viime aikoina luettua: Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika (suomalainen arvokartoitus), Rikollisuuden syyt, Farewell to Alms, Business English ja English Idioms. Seuraavaksi haluan ruokkia ajatuksiani sillä, miten yritys tekee analyysitoiminnoistaan kilpailuvaltin - opus tilattu.

Kävin tänään Kiasmassa - VOI VITTU MITÄ KOLOSSAALISTA PASKAA!!! - anteeksi, Touretten syndrooma pyrkii esiin :P

Eiks tää nyt oo vähän kulunut juttu, että maalataan helevetin iso kangas jos toinenkin jollain perusvärillä tai jopa mustalla ja laitetaan se seinälle, ni se on sit niinku teos. Tai mä laitan mummon vanhat räkärätit riviin seinälle ja wau!

Menin mielenkiinnolla kattoon tota minimalismihommelia ja Aasian nykytaidetta, mutta jäin vaille elämyksiä. Mut onhan se vitutuskin elämys, toisaalta.

Lapsuudesta palas mieleen muistoja ensikosketuksista nykytaiteeseen. Jostain päältätäytettävästä pesukoneesta tuli kalaverkko, joka oli pingotettu huoneen toiseen nurkkaan, ja siitä verkosta roikku jotain lenkkareita tms. Sillon muistan ekan kerran ajatelleeni taidenäyttelyssä, että yrittäkää nyt edes.

Mä kuulun tänne, missä on junia ja isoja laivoja. Junat kirskuu ihanasti nyt, kun on alkanut pakastaa.

On muuten ollut törkysen hauskat viime ajat. Muutamia asioita mainitakseni: keilaus, squash, tennis, Wii Fit, punttis ja syksyiset "nähtävyyslenkit" kotiseudulla. Lautapelaaminen on jäänyt valitettavan vähälle, asia korjaantunee piakkoin. Mut sit oon taas pitkästä aikaa alkanu hassutteleen akryylimaalauksen ja kankaanpainannan kans. Ja ompelun, jossa oon ex-opinahjoni mukaan suht nolla, koska se-ei-oo-niin-millin-päälle, siis mulla, siellä kyllä.

Ja vihdoin alan uskoa, että en oo se köksäluokan toiseks huonoin poika (ei koskaan yli seiskan). Oon oppinu tekeen kastikkeita, ja jopa joten kuten keittään perunoita (niistä on helevetin vaikee saada optimaalisen hyviä).

Töissä on kans nykysin kivaa entisen melko kivan sijaan. Yks iso rasitustekijä, joka melkeen sai mut lyömään hanskat tiskiin, on pois.

Ja sitten on nää kissat (=riesat), jotka on mulle ihan kaikki kaikessa <3

Olipahan taas. Duuniluuriin soittaa joku suomalaisesta kännykästä ja vastaan etunimellä, kuten tavallista. Puhuja kuulostaa kauniisti sanottuna rannikkopohjalaiselta tomaatinviljelijältä, joka puhuu, öö, sydösterbottenia. En tietty tajua hevonkuttua. Soittajan tilityksen jälkeen ilmoitan: "ursäkta mig, jag talar inte svenska". Jamppa on sit et ok, väärä numero. Suljen luurin ja työkaverit nauraa, ku ne tietää, että pärjään ihan ok ruotsilla (avokonttori).

Tuli mieleen, ku muinoin Närpeksessä ei meinannu onnistua grillihiilien osto kielimuurin takia :P

Notta pohojammaan kautta!

Pieni, rapea ruukkujääsalaatti
Mozzarella di bufala, noin 100-125 g
Luumutomaatteja tai miniluumutomaatteja
Isolehtinen, voimakasarominen ruukkubasilika
Mustapippurimylly
Basilikaöljy
Kristalli-/sormisuola

- Asettele lautaselle noin 5x5 cm paloihin revittyjä jääsalaatin lehtiä.
- Viipaloi mozzarellaköntti esim. munaleikkurilla ja laita viipaleet jääsalaatin lehtien päälle. Murskaa päälle mustapippuria.
- Viipaloi tomaatit ja aseta mozzarellasiivujen päälle.
- Irrota basilikasta sopiva määrä lehtiä ja laita tomaattisiivujen päälle.

Ripsauta päälle basilikaöljyä ja ripottele tarvittaessa hieman suolaa pinnalle. Sopii paahtoleivän ja kuivan valkkarin kanssa.

PS. Basilikaöljyä saa liottamalla pieniksi silputtuja tai murskattuja basilikan lehtiä oliiviöljyssä, kunnes öljy on vihreää.

Silmät alkaa luppaan. Hyvä päivä takana. Duunin jälkeen himassa caprese luomubasilikasta ja mozzarella di bufalasta. Sit Tennarin museoissa (taidemuseo & kulttuurien museo) ilmaiskierros. Seuraavaks mentiin tenniskentille pallotteleen ja illan lopuks tiukkaa taistoa Wiillä. Tämmösistä asioista tulee onnelliseks.

Huomenna, lauantaina, saa sit tavata mukavia ihmisiä ja pitää hauskaa hääbileiden (ei omien) merkeissä. Tulkoon viikonlopusta yhtä hyvä, kuin ennakkotiedot antavat odottaa...

Ja toka...

Tässä eka näistä riiviöistä...

Kotona oli ruokatarpeet vähissä, joten tein siitä, mitä sattui olemaan, oman sovelluksen. Syntyi nopea vegaanicurry. Maku oli aika mieto, joten jos saatavilla on, kannattaa oman maun mukaan lisätä valkosipulia ja/tai curry-tahnaa. Väkevämpi sipuli voisi kans olla hyvä. Noi sweet-mallin keltaiset sipulit on aika vaisuja. Joka tapauksessa: Pidän ohjetta jakamisen arvoisena.

CURRY

1 makea, keltainen sipuli
1 iso valkosipulin kynsi
loraus oliiviöljyä
3 keskikokoista porkkanaa
5 pientä perunaa
1 pienehkö kukkakaali
1,5 rkl hot curry paste
400 ml kookosmaitoa tölkistä
punaista chilirouhetta
kotona kasvatettuja ja kuivattuja korianterinlehtiä

1) Pese perunat, porkkanat ja kukkakaali.
2) Kuori perunat ja porkkanat. Laita viileään veteen, ettei pinta tummu.
3) Pilko kukkakaali pieniksi kukinnoiksi ja paloittele kukintojen varret pieneksi.
4) Kuori sipuli ja valkosipulin kynsi ja silppua pieneksi.
5) Lämmitä paistokasarissa tai wokkipannussa öljy.
6) Kuullota sipulit pannussa.
7) Pilko perunat ja porkkanat pieniksi palasiksi.
8) Lisää kukkakaali, peruna ja porkkana pannuun.
9) Lisää curry-tahna ja sekoita.
10) Lisää kookosmaito ja kuumenna kiehuvaksi.
11) Hauduta kannen alla välillä hämmentäen, kunnes kasvikset ovat sopivan pehmeitä.
12) Lisää chili ja osa korianterinlehdistä. Sekoita.
13) Koristele lopuilla korianterinlehdillä ennen tarjoilua. Päälle voi myös raastaa suikaleita tuoreesta inkivääristä.
14) Tarjoile sellaisenaan tai basmatiriisin/naan-leivän kanssa.