IRC-Galleria

Mä olen kyllästynyt niihin
voimiin, jotka ohjailee mun elämää,
jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa.
En tiedä, onko se väärin,
kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan,
sillä niin olis käynyt, jos ois jäänyt eiliseen kii.

Joku mua piteli siinä, se oli niin kamalan vahva,
eikä se halunnut päästää irti.
Melkein kuin lihaa ja verta, suurempi vuori ja merta,
se sellaiseksi kasvoi mun päässä.

En aio tuntea pelkoo, vaikka pelkään, et se ei oo musta kii,
mut mä luulen, et ihminen on sitä vahvempi.
Mä aion antaa sen kuolla, en enää anna sille tilaa hengittää,
mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää.