se oli oikeesti niin lähellä ,
näin ku meinasin kuoleman kanssa kätellä /
mu silmän kii kaikin voimin suljin ,
yksin pimeässä vain kuljin /
ei se kaukana ois ollu ,
ku oisin täst maailmast kadonnu /
kannan arpia aina mukanani ,
nii paljo muistoja kaikesta takaani /
ahditunut mieli sidottu kieli ,
kaikkee vaa saa ulos mitä haluisin ,
elämä ihaku hiekka käsie välistä valuisi /
pelkkää tuskaa ja kipuu ,
hiljallee mieli unee vaipuu /
arvostelevat katseet liikaa ahdisti ,
ja se ei tapahu uudestaa sen varmistin /