IRC-Galleria

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus ja mielen vapaus.

On vapautta kuunnella metsän huminoita,
Kun aamuinen aurinko kuultaa kallioita,
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.

On vapautta valvoa kesäisiä öitä
Ja katsella hiljaisen haavan värinöitä,
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.

On vapautta istua iltaa yksinänsä
Ja tuntea, tutkia omaa sisintänsä,
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.

On vapautta vaistota viesti suuremmasta
Ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta,
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä.

Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Ajat ankeimmat selvittää
Kuka viereesi jää
Kun on sinulla vaikeaa
Ja kun tarvitset auttajaa
Silloin ystävyys punnitaan
Menee muut menojaan
Siitä tunnet sä ystävän
Kun on vierelläs vielä hän
Turhat tuttavat luotas ois
Hävinneet pian pois

Jos sua ei ois ollut
Niin olisin keksinyt sut
Ois susta samanlainen tullut
Mitään en ois muuttanut

Ei sua minusta voi erottaa
Jäät osaksi mieleni maisemaa

Kiitos, kun olit totta hetken
Nyt mun täytyy tästä jatkaa
Vierelläni teet loppuretken
Vaikka se ois kuvitelmaa

Olet jokaikinen yön ääni
Osa lempeää valon kajoa
Kesäsateena saavut elämääni
En kuivuuteen hajoa

<3<3 <3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3

Tänään oli sun aikasi lähteä taivaaseen. Toivottavasti sun on nyt parempi olla, silti mun ikävä on... :/ <3

En kadu ketään niistä, joita syliini suljin
Heitä sentään rakastin
Itken kaikkia niitä
Joiden ohitse kuljin
Joita väistin ja pakenin

Sillä aina kun ihmisen lähelle päästin
Löysin lähelle itsekin
Mutta jos itseäni
Varjelin ja säästelin
Heti eksyin ja palelin

---

Kuinka pitkään olen koettanut sut
pois mielestäin karistaa
olen yrittänyt elää kuin ei
koskaan ois kohdattukaan

Vaikka muuta mietin, katseesi sun
aina silmiini saan uudestaan
ja mä kertaan joka keskustelun
joka sanaa kaipuu kaiuttaa

Vaikka haavat kerran arpeutuvat
kauan ne arkoja on
sydän yönsä valvoo rinnassa ja
päivin se on levoton

Kunpa vielä hetken saisin rakastaa
pienen pienen hetken
ja et lähtis milloinkaan
maailmaani aikeet annoit laulujen
vaan hiljainen on laulu rakkauden

ja huoneisiin hiipii kylmä, tuulee ja pakastaa mä
tahtoisin haavat parantaa

Aamu sarastaa kuulen laulun lintujen
ois päivä kaunis rakkauden

---

Sano, ootko sellainen
jota koskaan unohtaisi en
Jonka aina tunnistan
rinnallani kulkevan
Sano, ootko sellainen
jota koskaan unohtaisi en
jonka aina saapuvan
uneksin ja odotan

Muistan kuinka toisillemme luvattiin
Sua ilman kuolen tai joudun helvettiin
kanssasi sain täällä hetken olla onnellinen
kaikki kaunis katoaa nyt mä tiedän sen

Miks kaikki kaunis katoaa?
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin
en rauhaa sielulleni saa
vaik sut sydänmeeni silloin hautasin

Nousee muistot, kuin kuolleet haudoistaan
tänä yönä juhlimaan ja laulamaan
kunniaksi ystävyyden ristinmerkin teen
se on jotain joka sulle merkitsee

sataa lunta hiljaa tähän kaupunkiin
sun kasvos nään kun katson taivaisiin
hetken ennen kuolemaa ikuisuuden tajuan
kuinka paljon sua rakastan

Hän on erittäin humaani, ja hänessä on monia hyviä ominaisuuksia. Hän ei ole kuitenkaan koskaan tyytyväinen, sillä hän jää roikkumaan nuoruusiän ja aikuisen välimaastossa.

Kaksosen mielestä totuus on totuutta vain nykyhetkellä. Hänelle ei ole olemassa eilispäivää, nykypäivää eikä huomista, vaan pelkkä parhaillaan elettävä hetki. Tähän juuri kulumassa olevaan aikaan hän sopeutuu. Hän on viime hetken ajattelija.

Mutkikkaan ja kaksinaisen luonteensa vuoksi Kaksonen saattaa antaa itsestään täysin toisistaan eroavia vaikutelmia. Pohjimmiltaan hän on rehellinen ja vilpitön, mutta hänen mukautumisensa tilanteisiin saa häntä ympäröivissä ihmisissä aikaan vaikutelman, että hän on vilpillinen, liioitteleva tai juonitteleva.

---

allekirjoitan.... :D

Kun suljen silmät, niin hän on täällä taas.
ja taas voin nähdä jokaisen askeleen.
voin nähdä,voin elää,voin unohtaa
voin tuntea sen kaiken uudelleen....

---

Tahtoisin vain edes kerran tuntea sen,
pistoksen aidon rakkauden.
Sen tuntea jos kerran sais,
sitä sydän ei koskaan unhoittais.
Se hetki säilyis ainiaan,
vaikkei koskaan palaiskaan.

<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3

Totuuden miekka iskettynä valheen sydämeen.
Pimeys ja viha on kukistettu.
Aurinko nousee kullankeltaisena,
tuoden mukanaan ikuisen valon
ja rakkauden.

---

En kuulu kenellekkään enkä mihinkään
Kuljen, mutta vain edestakaisin.
Sydämestä sydämeen
saapumatta mihinkään.
Kokoajan sisälläni suuri kipu
Enkä voi kuiskata,
vaikka tahtoisinkin huutaa....

---

Minä olen yö joka pimeyteen sut sulkee
Olen hiljaisuus joka untas syleilee.
Minä olen yö joka huoneen halki kulkee.
Eikä kukaan näe,
kun ikuisesti varjoissa oon.