IRC-Galleria

Sain ihan liian mahtavan idean omia ja parin samoihin aikoihin syntyneiden kavereiden synttäreitä varten. Suhina vaan käy ku hieroskelen käsiäni ku kärpänen maailmanvallotussuunnitelmissaan. Tästä tulee jotain todella hienoa! ^^

sensuroitu sanoo (19:01):
Morro

sensuroitu sanoo (19:02):
Mitäs kuuluu?

heta sanoo (19:03):
itse asiassa suurimmaks osaks hyvää

sensuroitu sanoo (19:03):
hyvä

ja samantien "Sensuroitu näyttää olevan offline-tilassa." On se hyvä että mese on keksitty. XP

Tänään oon syöny niin paljon sokeria ja rasvaa että on jo kumma jos ei paino nouse.

Mahtavan helpottunu olo ku sain raha-asioita hoidettua. Im free! :D Ja otin opikseni.

Sain ihania viestejä ja puhelun viime yönä (L)

Nii ja lapset tulee taas tänään, tuntuu ettei oo nähny niitä ikiaikoihin :/ Keksis vaan mitä väännän niille ruoaksi ku tilillä on hurjat kaheksan euroa ja pitäs pärjätä ens viikkoon asti niillä rahoilla. Noh, se on hyvä ku on vähän luova ihminen ;)

Mullapas on vihdoinki rastat <3

Huono merkki oman voinnin suhteen. Hermostuin ihan noin vaan ku ei asiat toiminu ja viimeset päivät oon ollu ihan liian väsyny ja tympääntyny itteeni ja velvollisuuksiin. Kaikillahan näitä muutaman päivän huonompia pätkiä on, ku ei vaan jatkuis... Mä en halua takasin sinne pohjamutiin. Ihan yhtälailla oon pitäny lääkityksestä huolta ku ennenki, paremmin jopa. Pari päivää oli välissä ku en ottanu masennuslääkettä, ei sen pitäs näin nopeasti vaikuttaa. Tässä on nyt vissiin taustalla joku niistä ihanista asioista jotka saa mun epävakauden pinnalle, jotain mikä kaivaa lapsuuden tunnevääristymät esille. Ja muuta ylianalyyttista...

Itse asiassa osaan nimetä kolmeki asiaa viime viikoista jotka vois tuohon vaikuttaa. En vaan haluais uskoa että mun vointi olis niin pienestä kiinni, ei se voi olla... Vuosikausiin ei oo ollu näin pitkää hyvää jaksoa, yli kuukauden mittanen ja sitte se järkkyis näin. En mä halua! *hyppii tasajalkaa*

Vajottaa hieman liikaa.

Tässähän tuntee ittensä ihan pikkutytöks joka leikkii prinsessaleikkejä ja yhtäkkiä huomaaki olevansa ihan oikeasti prinsessa. Miten toinen voi saada aikaseks näin hyvän olon ihan vaan olemassaolollaan? Vielä ku se välittää, arvostaa ja kirsikkana leivoksen päällä: haluaa hemmotella. Yhtäaikaa pitää vertaisenaan ja jumaloi. Aivan uskomatonta.

Mutta entä jos mä en osaa antaa tarpeeks takasin, en osaa olla toiselle yhtä hyvä vaikka haluankin... En mä mikään täydellinen ole... Se tässä vielä pelottaa ja aiheuttaa epäilyksiä. Jos mä en riitä, jos toinen odottaa enemmän mihin pystyn.

Nyt on taas muutama rasta lisää päässä. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. :)

No nyt lähti makeanhimot taas moneks päiväks. Päätin tehä ylimakeaa taikinamössöä jossa oli seassa mustikoita ja kaakaota ja vedin sen raakana. Ällötys.

Sitte tupakille, iltatoimille ja Nukkumaata päin. Huomenna on taas oltava reipas.

E: hitto ku naapurit pitää taas mukavaa meteliä. Kännistä ölinää ja mahoton pauke soittimesta. Noh, pitäköön hauskaa, äkkiä mä nukahan kuitenki. Kuhan ei aivan joka iltaseks muutu tuollanen.