Pyykkivuori kehkeentyi sängyn kohdalle, puhtaita t-paitoja, sukkia ja boksereita. Vielä lämpimiä rummun jäljiltä. Aurinko paistoi opiskelija-asuntoon verhojen läpi ja se oikeasti näytti siltä. Kello ei ollut edes kolmea.
Jonkun muun mustavihreät alushousut olivat edelleen hyljättyinä rappukäytävässä, joku oli nostanut ne kaiteelle.
Bussissa kirjani loppui kesken, ja käytävän toisella puolella pieni poika katsoi suuntaani tai ohitseni. Jaksoi hämmästyttävän pitkään paukutella mehukartonkiaan. Sain istua niin korkealla, että näin kaikki päät.
Lauttasaaren sillalla aurinko häikäisi vedenkin kautta. Taloja pesubetonista. Bussin ikkunan reunatummennuspisteiden varjot nenänvarressani.