Jos elämäni olisikin vain elokuvaa,
äskeisessä kohtauksessa,
vakaa astelu sadesumuisessa Itä-Pasilassa,
olisi taustalla soinut ensin Zero 7:n
Speed Dial no. 2, ja sitten heti perään
Ugressin Terapolis Nightclub Fantasy,
aivan kuten ne äsken sattuivat tulemaan.
Tylsässä kohtauksessa olisi ollut kahta ulottuvuutta,
ja hämmentävä vaihto. Harmi vain, että elämäni
on elokuvaa ihmeellisempää ja siten jotain muuta
kuin elokuvaa.
Minä sen sijaan en ole lainkaan ihmeellinen.