IRC-Galleria

Jospa sitä saisi kodin,
meinaa ihan jännittää.

Jotkut naiset on niin kauniita,
että täytyy yrittää piilottaa ne
oman hehkeän ruumiini taakse.

Enää alle kymmenen vuotta siihen,
että tapaan oman koirani.
Pohjois-Karjalan Murre.

Ihmissii on myös kivannäkössii.
Joillakin niistä on Sveitsin armeijan
linkkuveistä muistuttavia laukkuja.

kun kuu kajastaa, on silloin aika marjastaa.
mutta muista silloin, on päivä lopussa illoin
ja kaunista syksy-yö kun jänö pajun oksaa syö
vesi hiljaa virtaa ja aavasaksa soi
saksanhirven toi mutta kuka sen söi
mutta mutta
ei se mitään

(sanoi veljeni, luulisin)

Uu, beibi, jea! ;P

Älä vain mene nukkumaan.
Haluan katsella untasi.
Hymyile kun kävelen ohitse,
suo löytämisen riemu,
tunne niittien paino käsissäsi.

Kosketa kävellessä kättäni.

Heh, taisin olla humalassa eilen.

Pehmeät humanistin kädet heittävät kylmää vettä naamalle peilin edessä. Vasta Neptunuksen luona tuuli kohisuttaa ja uskallan itse piiloutua kohinaan. Näen vain toisen auringoista.

Toinen kaupunki iloisena veden takana, ja toivon, ettei kukaan kaipaisi minua tänään.

Menin sitte toivommaa,
että hommat menis joskus toisippäi.
Ei ois pitäny.

Tänään henkinen ikäni oli 40...

Nimeni on Petteri, olen Andy McCoyn hammas, ja asun vessassa, selkä seinää vasten. Olen biofyysinen olento, jonka ego on painoonsa nähden suhteettoman suuri, ja näytän paahtoleivältä, tunnun kakalta, mutta maistun mummon omenapiirakalta ja tuoksun nuorelta tytöltä. Minun kuuluisi olla sukkapuikko Enontekiöllä, mutta minut löytää sopivast kravun kääntöpiirin pohjoispuolelta, ja olen vanha kuin mitä, täytin pari vuotta sitten kymmenen. Sukupuoleni on hieman epäselvä, ja kaikkein tärkein minulle on se, no just se...

Sinu pilgule võin vastata ma...