Ei ole homma tämä niin helkutin ihanaa,
kun leivän etteen yötä päevee aijaa saa.
Katoppas', Haukinevan Kekehän se tuolla vastaan porhaltaa.
Tervehyksen yöhön vilkulla KeKe saa.
Baariin kaipaan nytkin.
Suakeli ku luistaa kytkin.
Kunpa kottiin asti kestäis vaan.
Yksin yössä. Ei näy kettää.
Vieläkkö tää mäelle vettää,
joutais aijoo suolle uppoomaan.
Vastuusta ne maksaa näin aena sanotaan,
mutta justiinsa suolarahat keikastani saan.
Ei ole nevamiehen työ niin ihanaa,
ku' minkä kuvan nuista iskelmistä saa.
Joskus nautin paljon työstä:
Hento käsi nousee yöstä,
matkaseuraa itselleni saan.
Mutta silloin nauti ee-en,
kun käsi on valkoinee-en.
Päiväpalkka menee Kissalaan.
(No, kyllähän se meikäläisenni elämä oli
aika kouvoo sillon, ku minä olin vielä epeli.
Katoppas ku hiekkalaatikossakin
ol meillä kotona vaan karkee sepeli.)
Hiekkalaatikolla haaveilin mä vaan:
Voi, jospa joskus piäsis raktorrii ajamaan.
Mutten haaveile mä ennee.
Takalisto kippeeks mennee,
vuasia ku raktoria ohjastaa.
Kerron turvemiehen suulla,
ei piä valleeks tätä luulla:
Peräpukamat vain palkaks' saa.
Kerron turvemiehen suulla,
ei piä valleeks tätä luulla:
Peräpukamat vain palkaks saa.
Peräpukamat vain palkaks saa.