Eilinen oli Foster's päivä. Tämä päivä on iso Karhu päivä. Huomisesta ei vielä tietoa, turvaudumme ehkä poron kuseen, koska siinä on mukavampi jälkimaku.
Kuitenkin, viimeisiä päiviä VMÄ viedään. Osittain harmissaan, kaikki mikä tapahtuu tuntuu tapahtuvan viimeistä kertaa. Viimeinen työpäivä, viimeinen kerta kun käytän mummia kaupassa, viimeinen kerta kun käyn paikallisessa Spar-marketissa... Pian viedään viimeisiä kertoja kun näen ystäviäni kunnolla, tai istun tässä rakkaalla, koristellulla koneellani.
Osittain onnessaan. Pääsen tapaamaan uusia, ehkäpä jopa mielenkiintoisia ihmisiä, ihmisiä jotkeivät (noita kahta sanaa ei ehken pysty yhdistämään ranskalaisittain?) tunne minua tai eivät omaa erityisiä taka-ajatuksia minun suhteen. Ja pääsen kokemaan, miltä intohimoni opiskelu tuntuu luonnossa. Sain tuon edellisen lauseen kuulostamaan erittäin perverssiltä. Miksi sana "intohimo" tuntuu aina tarkoittavan vain yhtä ainoaa asiaa?
Banaanikärpäset tuntuvat lisääntyvän nopeammin kuin niitä ehtii tappaa.
Oi miksi ne ovat niin vikkeliä?
Uusimmat blogimerkinnät
- Soitin sanoo "Buck Dich" 23.08.
- Korn - Deep inside 14.05.
- Pepsi Max -sotanorsu 16.04.
- In the rivers of JOY! 08.06.
- Äidin pikku vauva nukkui pois 20.04.
- Onhan se ihan kiva jos oma pää näyttÃ... 14.04.
- The Monday-Monkey lives for the weekend,... 24.03.
- Lähtevien Laivojen Satama 26.02.
- "Todellinen rakkaus ei rakenna mitäÃ... 21.02.
- "On mandoliinimiehen matka tää, nii... 11.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (8)
- ▶ 2007 (34)
-
▼
2006 (65)
- ▶ joulukuu 2006 (3)
- ▶ marraskuu 2006 (6)
- ▶ lokakuu 2006 (4)
- ▶ syyskuu 2006 (4)
- ▶ elokuu 2006 (11)
- ▶ heinäkuu 2006 (6)
- ▶ kesäkuu 2006 (8)
- ▶ toukokuu 2006 (9)
- ▶ huhtikuu 2006 (13)
- ▶ maaliskuu 2006 (1)