IRC-Galleria

Oma koti, ei niin kallis tai kultainen.
Taidan jättää hetkeksi nuo kuskin hommat, vaikken niitä paljoa ole harrastanutkaan. Ei ne ihmiset vaan se turhanpäiväinen ympäriinsä ajelu ja, no ehkä tietenkin se humalaisten matkalaisten hauskanpito ja humala, mistä itse periaatteessa jää kovinkin paitsi. Kuka keksikään promillerajat?
Ikävä painaa, ja tietenkin pienenmoinen lisääntymishalu. Ei sinänsä niiden jälkeläisten takia, ei ollenkaan, vaan lähinnä sen itse seremonian kannalta.
Sänky kutsuu, kunhan alkaa vain nukuttamaan niin paljon, että voi yksinään saada unen päästä kiinni.

I'm out here, by myself. All alone, ripping my head off.

Elämä alkaa pikkuhiljaa viedä voiton tästä surkeasta taudista, oikeinkirjoitus: poskiontelotulehdus.
Kasoittain lääkkeitä jotka vievät hengen ja elinvoiman, mutta palauttavat sen sitten takaisin kadotessaan elimistöstä.
Toisaalta, kyllä nyt kelpaa. Lottiksen kanssa pestiin Fifi, niin kehtaa ajella Vieremän raittia. Pian viemään sairas mummi kauppaan, toivottavasti se ei vielä kupsahda. Se olisi sitten se viimeinen. Ja toivottavasti, se antaa minulle hieman bensarahaa, vaikkakin viimeksi sain 20 euroa (joka sattumoisin humahti baarin kassoihin), niin jos toisen samanlaisen antaisi. Muuten, saattaa Kuopioon huomenissa lähtö olla vähän hiuskarvan varassa.
Anteeksi, latelen näitä vammaisia fraaseja.

Lottis, ottele yhteyttä illalla. Päätän meikata ja lähteä ihmisten ilmoille / ihmistenilmoille.
Vihaan yhdys sanoja, ja yhdyssanoja.

Soi päässä, pahoittelen.
Tämä päivä oli yhtä helvetin häslinkiä. Ja kun lopulta, joskus puoli kaksi, pääsee kotiin, niin löytää talon tyhjänä, pikkuveljen nukkumassa sikeästi huoneestaan, huomaa kasan hieman kulautettuja pulloja olohuoneessa. No totta kai pieni alkoholismiin taipuva, kuskina ollut tyttö, lankeaa moiseen ansaan ja juo hieman. Hieman ja hieman, sanoi se pappi joka kävi täällä tänään. Saanko minä edes ateistina tarjoilla "moiselle"?
Kuitenkin, pienellä lapsella nousi päähän ja nyt se on ihan humalassa. Odottaa "vuorostaan" mutsiaan kotiin, jäi matkalle. Paikallinen sulki jo riski puoli tuntia sitten, että kohta iskee hätä. Vuoroni olla äiti. Taidan käydä röökillä ja odottaa "tämän päiväistä" juhlimista.

Rakkaita terveisiä traktoriin.

Ilta on mennyt KoRnia kuunnellessa. Välissä tosin romantisoidessa Stevie Wonderia, mutta kuitenkin. Selitellessään tunteitaan, avautuessaan blogiinsa. Puolustaessa KoRnia, ja muistellessa niitä huonoja päiviä. "It's falling away from me."

" .. muistuttaisi ajasta, joka ei ehkä aina tuntunut helpolta ja hyvältä, mutta joka sittenkin oli tulvillaan elämyksiä ja mahdollisuuksia."

.. jotka kuitenkin "missasin".
Kauniita unia maailma, nähdään huomenna, jos nähdään. Ei kiinnostaisi niin paljoa.

"Sun on pakko panna mua, se on ilmasta!"

Virolahti on turha paikka. Se on liian lähellä Venäjää, ja kaikki asiat ovat siellä liian kaukana toisistaan. Paikassa jossa yövyimme muiden iloisten vieremäläisten kanssa, sieltä oli noin 20 kilometriä lähimpään kauppaan. Onneksi olin fiksu ja filmaattinen ja varasin kaksi askia tupakkaa matkaan. You never know...
Nyt vihdoin kotona. Tosin tämä on suhteellisen paska paikka tulla, koska auto on paskana. Se itkee öljyä. Kesärenkaat on 30 kilometrin päässä ja isä jaksoi väittää että minun pitäisi ajaa ne kyydissä Kuopioon. In your dreams.
Haukuin myös halpisvessapaperimme lyttyyn, sillä se on niin karkeaa että perse repeää ja siihen ei jää juuri mitään "yhdellä vetäisyllä" joten sitä kuluu ihan perkeleesti.
Matka jatkuu Lottiksen kanssa röksälle urkille.

Oma kone meni paskaksi. Tosin en ole ihan varma siitä onko se täysin paskana, mutta todistusaineisto viittaa pitkälti siihen. Suorastaan masentavaa, suorastaan hengen vievää, suorastaan sydäntä särkevää... Tätä tunnetta on hyvin vaikea pukea sanoiksi.
Mitä luultavimmin jokin osa keskusyksikön sisältä paloi ylitsemenevän lämmön saannin ja puhdistamattomissa olevan pölyn takia. Masentavaa. Voi Jenny, kun siivoaisit hieman useammin.

--> Uutta tietoa: Virtalähde paloi.
----> Uudempaa tietoa: Isä vaihtoi sen <3

Edessä on tiedossa vain siivottavaa, juotavaa ja siivottavaa. Asioiden järjestelyä ja hyvien selityksien keksimistä. Ja tiedetysti odotettavissa olevaa ikävää, joka helpottuu vasta tuossa päivien kuluessa ja niiden kuluttua pois. Ehkä juon litran kevyttä alkoholia yömyssynä. No ei, jonnekkin tämä on pakko survoa.
Olen täysin pehmennyt ja itkuinen.

I'm only happy when it rains, I'm only happy when it's complicated.

Suunnitelmilla ja unelmilla on tapana kaatua.

Repikää minut perkele riekaleiksi.
Tänään isä maksoi itsensä puhki, ja vaihdatti minun Fifiini tuulilasin. Elämään aukesi monta ikkunaa ja näkökenttä avartui enemmän kuin avaruus.
Ja pian selviää saako Jennywi ensikesäksi Saksanmaalta ylihienon Kawasaki ZXR-400:sen.. Enhän minä sillä vielä periaatteessa kuristamattomana saa ajaa, mutta periaatteet on turhia. Ja kaikkea saa tehdä kunhan ei jää kiinni. Ah, kyllä sitä sitten ainakin onanoi pyörän selässä. Piikillä siinä ei ala kuin kutkuttamaan. "Siis kyllä minä tiedän mikä minun haarojeni välissä hyrisee."

Rämplään kitaraa. Ja harkitsen parannusmahdollisuuksia ystävällisyyden tasolla.

Har har, viikonloppu tietää kivaa. Sunnuntai tietää vain kaksipäiväisten krapulaa, mutta siitä lisää sitten sunnuntaina.
Tänään asensin juustokakkua, Verigreippi^:n avustuksella. Tietoa siitä onnistuiko se, saadaan vasta tulevina päivinä. Se tosin maistuu ihan juustolle, mikä sinänsä häiritsee. Pahalle juustolle, jota on paistettu ja muovattu kananmunilla, sun muilla ällöttävillä ainesosasilla.
Terveisiä isälle kuuhun.