IRC-Galleria

Olisin ihan hyvin voinut jo lähteä. Mukamas työvoimatoimisto maksaa minulle siitä että olen tänään vaivaisen tunnin töissä, kosken enempää ehdi. Esitän, että kyseinen "tehtäväni" on vielä kesken. Wordin lisäksi on tietenkin auki FreeCell, jotta voi kuluttaa tätä kulutettavaksi tehtyä tuntia nopeammin ja totta kai hauskemmin.
Pian, noin puolen tunnin päästä (har, olen kuluttanut jo puoli tuntia elämästäni tähän vammaiseen työhön!) pääsen polttamaan bensaa noin 100km ajan aina Kajaaniin asti. Ja toiset mukavat sata joskus iltapäivällä takaisin. Ärsyttävää miten ihmiset kuvittelevat korvaavansa mukavan pitkän viikonlopun nautinnon ja ilon muutamalla kapisella tunnilla: "No hei, mitäpä sinulle kuuluu? G2G!". Me näemme pian mitä tulee tapahtumaan. Odotamme tietäväisinä.

Aamulla koski kurkkuun. En ole täyttänyt viikkoista valkoisten ritareiden tarvettani.

UPDATE: Tuli tässä muuten mieleen että kirjoitin hyvin monta vuotta, joskus vuosina 1999-2002 sanan "kanssa"(also has a bunch of other meanings) englanniksi whit. Kunnes tajusin sen olevan "with". Nolotti. Ihme että sain englannista niin hyviä numeroita siltikin.

Manaan tänään ja pian aamulla taas työmarkkinatuella työskentelyn, vanhainkodilta muistuttavassa koulun kansliassa työskentelyn ja ne helvetin kahvinarkomaani-kahvityrkyt. Ja sen hömelön shortseissa ja pököttävässä pipossa kulkevan mulkkutalkkarin.
Minä en jaksa enää herätä aamuisin. Kyläkin on niin hiljainen aamulla 8.30.
Anon perjantaiksi vapaata. Ehkei fiksua? Sinne meni taas 20 euroa, miinus verot tietenkin. Kajaanissa on mitä luultavimmin käytävä. Ihan kuin se paikka ei olisi ahdistanut minua sillä ensimmäisellä kerralla.

Menen nakertamaan punaista Marlboroa, kovasta askista tietenkin.

Oli kaunis viikonloppu. Oikein kaunis. Erittäin, psykedeelisen kaunis.
Vasen hauis/kyynärpää on murskana, syitä voimme kysellä ylemmiltä voimilta.
On outoa saada tietää jonkin asian tapahtuneen, kun oletti sen jo olleen tapahtunut. Mitä minä tein sillä aikaa? Ja mitä minä tein oikein, jotta niin lopulta tapahtui? Epävarmuus kylvää siemenen kyynärluuhuni. Vasempaan tietenkin.
Mutta seuraavan kerran kun saan sen söpön kiinni, niin pistän sen häkkiin ja tökin sitä pitkällä tikulla. Ja haukun sitä liian söpöksi.

Kun ihminen tulee näin vanhaksi, se alkaa löpertelemään ja pehmoilemaan. Kroppa ei kestä enää minkäänmoista suurempaa rasitusta, alkoholinkulutusta tai valvomista. Muutama tunti liikaa siihen perusvalvomisrytmiin niin *tsump* sitten ollaan niin maan perkeleen poikki seuraavat kaksi päivää.

Tupakkaa ja vettä. Bittersweet päivä tänään.

Korvissa tinnittaa. Selkään koskee ja tulen täyteen puolesta annoksesta. Tahtoisin käydä suihkussa mutta ruuan jälkeen tulee vain lihava olo jos menee sinne itseään alasti töllistelemään.
Tämän päivän ehdoton kohokohta (tähän mennessä) oli kun sain kannettua kymmenen niittirasiaa käsissäni kerralla! Valitettavasti yksikään kanteletta kantava alikehittynyt ja -koulutettu vaahtosammuttimen kokoinen idioottipentu ei ollut todistamassa sitä. Onneksi ne eivät ole siellä enää ensiviikolla. Mitä ihmeellistä siinä on jos ihmisellä on vihreät hiukset?!
Viikonlopusta tulee mitä luultavimmin hirveä anti-rahasampo, henkisesti yksinäinen ja riittämätön, henkisesti, edelleen.
Taidan mennä laittamaan kaikkiin raajoihini laastareita.

Sitäpä tulee kuukauden päästä muutto Joensuuhun, Niittylahteen. Ei tee nyt juuri muuta mieli kuin kihertää vallattomasti ja harrastaa sänkypainia.

Niinpä varmaan.
Tarvitsen kuitenkin loppu kesäksi virtuaaliystävän, joka pelaisi kanssani sulkapalloa ja kävisi kanssani lenkillä. Tarvitsen myös allergiatestin, jotta voin käydä lenkillä siellä missä on suhteellisen mukava käydä lenkillä.

Tämä aamu alkoi ihan helvetin huonosti. Sain 15 minuutissa enemmän tekstiviestejä kuin kokonaisena viikkona yhteensä. Olisi pitänyt mennä töihin, piti siirtää autoa, piti huutaa isälle "haista vittu" ja käskeä veljeä olemaan ulkona hiljempaa tai minä revin sen äänihuulet irti ja tungen ne hänen perseeseensä. Sitten ne kaikki lähtivät Iisalmeen. Oh YOUR god, thank you!

Haluan vain nukkua. Nukkua siihen asti kun kaikki on taas kaunista ja mukavaa.
Hyvää yötä.

np. Smile Empty Soul - Finding Myself

"You are broken now, but faith can heal you" Yeah sure. Keep up the good spirit!

Päätin omaksi ilokseni, tietenkin vain omakseni, listata muutaman "ihqdaa!!!12" kappaleen, jotka saavat erityisen paljon soittoaikaa edelleen ja nyt, pienessä päässäni (kuulokkeiden/stereoiden suunnattomalla avustuksella). Pienoinen TOP4:

Tool - Opiate
Hole - Violet
The Vines - Take Me Back
Henry Rollins Band - Liar

Viikonloppu tulee menemään yksin, hyvin yksin. Taidankin käyttää oman aikani hyödykseni ryyppäämällä kotona, huudattamalla noita kappaleita liian kovalla ja laulamalla tietenkin suomalaisittain huonosti mukana. Voisi tietenkin ratkoa lehdestä loput kryptot ja piirtää tunteita herättävän piirrustuksen öljyväriliiduilla (or whatever they're called). Kauan eläköön yksinäiset, kesäiset viikonloput! All hail the long living liver!

"Perfectly symmetrical violence never solved anything!" - Futurama, Prof. Farnshworth

Ps. Muista viedä pullot kauppaan!

Olen kai liian lellitty, sillä yhden päivän ilo ei kestä kovin kauaa. Ja miten valitettavaa, tällä kertaa "päivä" tarkoittaa alle 24 tuntia.
Tänään kuitenkin pitää taas yrittää piristää itseään maallisilla asioilla, kuten leivonnalla, kakun koristelulla ja hiusten vihreäksi värjäämisellä. Voisi jopa saada itsensä kävelemään lenkin, ehkä hölkätä välillä? Wow, I'm living on the edge! Elämäni on villimpää kuin Tanssii Susien Kanssa -leffa.
Verigreippi^ aka Reippi aka Lottis aka Lotta tulee ehkäpä noin tunnin sisään käymään, tosin... Pitää soittaa sille, että se herää.

Olen teinipetturi, en irkkaa, mutta kuviani on galleriassa ja luen ircquoteseja säännöllisesti! Vaviskaa.

En ymmärrä miten onnistun juuri sellaisina iltoina, kun ei ole tarkoitus edes "ottaa" niin paljoa, otan ihan liikaa ja sitten on koko seuraavan päivän tällainen helvetillinen olo. Minä luulen, että minulla on kurkussa joku möykky. Tuntuu että oksettaa koko ajan.

Kuitenkin, Jennyn päivä, elämäni hienoin päivä, meni niinkuin monet muut. Aamulla ajoin mummin luo ja tähtäilin Fiestalla kuoppiin jotta suppari toimisi. Ostatin mummilla sorbettia. Ajoin Iisalmeen tanssien samalla, mikä sinänsä oli hieman vaarallista.
Jäätelöä ja tupakkaa Lotan kanssa.
Ravit on ehkä yksi maailman turhin kilpailumuoto.
Tapasin paikallisessa uuden, mielenkiintoisen ihmisen. Miksi miehet rupeavat vihoittelemaan sinulle heti sen jälkeen kun kerrot olevasi varattu?
Ilta sujui hienosti, tosin vedin hirveät emäkännit mutsin laskuun. Harhar.

Worst hangover ever.

Tänään oli hyvin kaksinainen päivä.
Aamu alkoi hirveällä murinalla lääkkeiden avulla huonosti nukutun yön jälkeen. Surkea, känttyinen paahtoleipä aamiaiseksi ja tien päälle yksinään, suuntana Kainuun prikaatti.
Mutta se muuttui iloksi ja iloisiksi kyyneleiksi kun vihdoin näin sen, vielä ehkä vähän kummajaiselta näyttävän pojan. Päivä sai ajattelemaan, että ehkä tästä vuodesta selvitään. Eikä Kajaani niin kaukana ole. Satasen rajoitukset koko matkan, eikä peltipoliiseja missään. Ja miksi minä sinne enää uudestaan? Pääseehän sieltä aina pois. Sitä varten on 5-tie etelään.

Helpotuksesta huokaan ja jatkan hymyilemistä.