Oon ottanut tavakseni tarkkailla meitin Mauno-kissaa. Saa sekin tuta miltä kyylääminen tuntuu (kissa nimittäin kyttää meikäläistä, vaikka vain yhdellä silmällä ovenraosta). Meitin kissa on kasvattanut aikamoisen talvirasvan mahaansa, vaikkei sitä syötetä liikaa. Meillä on tapana antaa herkkuja, jotka ukko saa hakea pömpelinsä eri tasoilta eli joutuu liikkumaan. Nyt toi lyllerö ei jaksa kiivetä katolle, vaan yrittää etutassulla kahmia herkkuja suuhunsa. Onko tässä kämpässä tai ilmapiirissä jotain omituista, kun kaikki tänne tulevat tuntuu laiskistuvan ja pulskistuvan? Täällä nimittäin on tarjolla aina jotakin - on se juotavaa, syötävää tai kumpaakin. (Tänään on herkkuja, kahvia ja limonaatia Elban synttäreitten kunniaks.) Pitänee ottaa Maukka mukaan kevätlenkeille, jotta ollaan kesäkunnossa ens kesänä. Juostaan vaikka kilpaa - minä perässä ja Mauno hihnan päässä edellä. Vähän niinkus tää mies ja musta kissa; https://www.youtube.com/watch?v=zz8hlLcjIbQ
Laitoin ulko-oveen lapun, joka muistuttaa mua ottamaan avaimet mukaan uloslähtiessä. Jäi avaimet kotiin, yritin soittaa huoltoyhtiöön, mut onneks K soitti siinä välissä. K läks töistä asti avaamaan taulapää-ämmälleen oven ja meni takaisin. Mun unohduksen takia se tekee tunnin pitemmän päivän, mut ainakin säästyin siltä 50 euron ylimääräiseltä laskulta. On se ihana, vaikka välillä ärsyttääkin.
Hienoa, että tää väsymys iskee juuri silloin, kun ei sais nukkua. Pitänee säätää tarjoomusten kanssa, jotta energiataso nousee ja jaksan olla ehtoisa emäntä.