IRC-Galleria

Mun flunssa tais ohittaa mut yhta nopeasti kuin saavuttikin. Ma karsin vain yhden illan, ja nukuttuani yhden yon kunnolla, olin terve kuin pukki aamulla.

Henkisesta puolesta en sitten voikaan sanoa samaa.
Ma oon enemman kuin hajalla ja kaikki tuntuu olevan mua vastaan. Oon katsonut kasan elokuvia, syonyt lajan suklaata ja juonut jokikinen vapaailta jotain lievittaakseni ahdistustani. Tanaan katsoin Ylpeys ja ennakkoluulo sarjan putkeen ja soin ja join samalla, kuten ennenkin. Olen itkenyt ja nauranut ja tullut siihen tulokseen, etta kyyneleetkin alkavat olla vahissa.
Ma en oikeasti tieda miten jaksan viela tammikuun puoleen valiin. Ma oon vaan ihan sirpaleina. Pakoilen kaikkia talossa ja tanaan tein jotain sellaista, mille itsekin jo naureskelin: Istuin pimeassa autossa odotellen, etta Linda ja Chris lahtisivat illan viettoon... Noh, ma lauloin monta joululaulua ja suunnittelin tulevaa. Mietin jopa sita, etta voisin kirjoittaa joskus viela kirjan. En kyllakaan tieda, etta mita kirjoittaisin.
Ilta on mennyt liian nopeasti ihaillen Mr. Darcya ja juoden siideria. Voisinpa oikeastaan liittya kumpaankin ihailijakerhoon. Kumpa joku kohtelisi mua yhta ihanasti kuin jompi kumpi niista.
Huomenna tulevat Lindan aiti ja hanen miesystavansa. Mina tulen siis olemaan toissa aika paljon ja toivon saavani itseni kasaan ennen joulua.
Ma en voi muuta kuin itkea ja nauraa ja menna nukkumaan ennen kuin muut tulevat tanne. Ma oon hirvittavan vasynyt. Kaikkeen.