Tanaan on onneksi ollut parempi paiva. Kaytiin kattomassa Panto, eli takalainen tyypillinen vuorovaikutteinen (yleison kanssa) jouluesitys Tuhkimo. Tama oli mun toinen panto ja taytyy sanoa, etta ne ovat jotain ihan erityista tassa maassa. Naytelmat ovat siis yleensa lasten satuja ja yleisona on paljon lapsia. Nayttelijat yrittavat saada yleison huutamaan, laulamaan ja tietysti nauramaan.
Paiva on ollut muutenkin ihan mukava, kun se on sujunut ostoksia tehden ja siivotessa. Tarkeinta on se, etta on tekemista.
Outoa taalla on se, ettei taalla ole ollenkaan pipareita eika torttuja jouluna. Ainakaan en ole nahnyt. Toisaalta en ole kylla muistanut kaivatakaan niita. Ja kinkun sijasta taalla syodaan kalkkunaa. Noh, mina en syo kumpaakaan, joten eipa silla oo mitaan valia. Tyypillinen jalkiruoka on hedelmakakku, jossa on paljon alkoholia seassa. Hmm. Tuleepa koettua ainakin erilainen joulu. Suklaa sentaan on yhta yleinen herkku taallakin...
Tanaan saimme vihdoin tarjottua tyotani yhdelle ruotsalaisella pojalle. Hanen nimi on Peter ja han on 20v. Chris ei olisi halunnut ottaa miespuolista hoitajaa, mutta nyt vaihtoehdot olivat aika suppeat. Jostain syysta melkeinpa kaikki hakijat ovat olleet miehia. Tanaankin soitti yksi 43-vuotias... Outoa! Mutta mulla on hyva mieli siita, etta olemme loytaneet jonkun tilalleni. Eipa tarvitse lahtea pahalla mielin, eika murehtia sita, etta jatan Chrisin pulaan.
Tanaan on taas ollut kurkku ja niska kipeana. Toivottavasti se menee taas ohi aamuun mennessa.
Noh, hyvaa yota!