IRC-Galleria

mulla ei oo mitääb tekemistä. Wow. Tämä ei välttämättä ole hyvä juttu, koska viimeksi päädyin baariin juomaan liikaa alkoholia. Noh, semmoista sattuu kokeneemmallekin.

Totesin tossa että pitäis ruveta liikkumaan. Jos on vetonen lattia, mun jalat puutuu :D ei mulla sillon nuorena tämmöstä tapahtunnu. Eli jooh, jos tuun takas Suomeen, ni palkitsen itteni tanssitunneilla. Pitäis saada viel joku kaveri messiin, mikä vois kannustaa käymään enemmänkin kuin sen kaksi kertaa vuodessa. Kiinnostaako ketään? Tosin eka mun pitäis tulla takas Suomeen... sillee niiq pysyvästi ja sillee.....

Koska tää mun työtilanne siellä Enkkulassa näyttää pikkasen nihkeeltä, niin oon tehny tämmöstä listaa, mitä kaikkea täällä olisi niin paljon paremmin. Sinäänsä huono idea, koska nyt en sitten osaa miettiä mitä kivaa Englannissa on :D Totesin tossa joku päivä, että Suomessa olis ihan jees, jos mun ei pitäis nähä eikä puhua kenellekään. Ai miten niin mahdotonta :D nooooh aika näyttää... (eikä siis mitenkään henk koht ketään loukaten tai mitään)

Löysin muuten AIVAN ihanat saappaat/buutsit. 60 euroa. Hitto. Tekee mieli. Himottaa. Kuulostaa harlekiinilta 'suoko hän itselleen helpotuksen vai taisteleeko hän tunteitaan vastaan ja menettää kerran elämässä-mahdollisuuden onneen'. Nyt muuten uskon että ihminen voi rakastua ensisilmäyksellä. Koska tää on rakkautta. Tää on kohtaloa! Mun on pakko saada ne! (joo ja vieläkin puhun kengistä). Taidan muuten olla aika pinnallinen. oho :D Mut niiden kenkien vuoksi voisin olla mitä vaan! Vaikka rutiköyhä ja koditon. Uhraan varakkaan elämäni tosirakkauden tähden! (sitten kysytään kuinka varakas oon ollu, jos 60 euroa tuottaa ongelmia). En kyl tiiä mitä mun pitäis tehdä. Ehkä voisin ostaa ne, ja sitten pistä lasikaappiin ja ihailla kerran viikossa, että ne ei kuluis liikaa. hmmmmmmm. Mikä on Marjan kohtalo? Pääseekö hän (O)nnelaan rakkautensa kera vai päätyykö hän yksin Yksinäisten Miesten Klubille(en oo varma onko tommosta tosin)? Auttaako hänen äitinsä häntä elämän suurkysymysten partaalla, vai syökseekö paha äitipuoli hänet takaisin sinne mistä tulikin? Miten tarinamme päättyy? Onko valoa käytävän päässä? jatkuu seuraavassa bilemiitissä...

Pitää muuten jakaa jotain syvällistä. Mulla ei oo enää sellanen olo että oon 16. Tosi outoa. Mulla on ollu tommonen olo siitä lähtien kun täytin 16. Kääk! ehkä ihmiset tosiaan mummoutuu kaksykkösinä

Tosin silti puhun ja käyttäydyn kuin teini <3

haha puhuin just mutsin kanssa. me ei keretä tänäänkään näkemään. Tää on ihan salaisuutena meijän välillä, mutta vähän kyllä harmittaa :/

Päätin sitten yllättää mutsin. En kertonu sille että olin tulossa. Tarkotuksena oli mennä sen duunipaikalle sanomaan 'Ylläri!' ja nähä kun sille tulee tippa linssiin :) tän takia en myöskään hankkinu sille tulisaisia, koska olin ite yks iso semmonen (halpaa!) Enivei
Saavuin kotiin joskus kahen aikoihin ja tavarat jätettyäni ryntäsin ulko-ovesta mutsin tyopaikalle. Ajattelin että eihän täällä ole hirveän kylmä, joten jätin takin kotiin.Noh, ei siinä mitään iloisesti ja vähän jännittyneenä(älkää ikinä kertoko tätä mutsille!) menin sitten Hakaniemen takana olevaan betoniviidakkoon. Tiiätte sen, siinä kun kävelee johki päin ja se on jostain syystä pistetty maantasoa korkeemmalle. Noh mutsi työskentelee semmosessa isossa rakennuksessa, ja aina kun mä oon menny visiitille, vahtimestari on päästänyt mut sisään ja ilmottanu mutsille, että sillä on vieras odottamassa.
Tällä kertaa vahtimestari oli päättänyt muuttaa osoitetta tai mennä eläkkeelle, joten kukaan ei ollu päästämässä mua sisään. Jotain tyyppejä siinä meni ovesta ulos, mutta ei ne saa päästää ketään tuntematonta sisään. Päätinpä sitten odottaa että mutsi pääsis töistä (kello oli jotain 20 yli kolme.) Siellä oli muuten aika tuulista.
Mulla oli tottakai ironisesti kännykästä loppunu justiinsa menomatkalla akku, joten en pystyny ees soittamaan sille ja sanomaan että oon täällä odottamassa sitä. Kaikki ihmiset jotka siinä kulki katto mua kuin jotan raggaria(en ollu vissiin matkan jälkeen hehkeessä kunnossa) joten en ees viittiny pyytää kännykkää lainaan. Ja kolikkopuhelimet on kuollu sukupuuttoon
Puol viiden aikaan olin niin jäässä että meinas taju lähteä, joten mun oli ihan pakko miettiä tätä mun suunnitelmaa ja poistua lämpimään metroon.

Tämä on seuraava päivä, enkä ole vieläkään nähnyt mutsia. oho

mulla on muuten meseosote. en kyl kayta mesee usein, mut jos kiinnostaa: mammutti@hotmail.co.uk

Ihan vaan talleen mielenkiintonen sivukommentti. Vinay naytti tanaan lehtiartikkelin, jossa kerrottiin miten Lontoon rotat on geenimanipuloinu ittensa kesan aikana ja muuttunu super-rotiksi! Nama superrotat voivat olla jopa yhden jalan (luoja tietaa paljon jalka on senteissa) pituisia ja ne on kehittynyt niin alykkaiksi, etta mitkaan rotanloukut ei enaa toimi. Artikkelin lopussa oli pirtea maininta, etta jos tata rotta ongelmaa ei hoideta, niin seurauksena on '21st century plague'. Superrotat are go!

(en sitten kayta skandeja tai isoja kirjaimia paskasta nappaimistosta johtuen. enka myoskaan puhu suomea)

Meilla oli rotta PONTOSSA!!!! oliko pikkanen shokki! kattelin tyytyvaisena lauran(kamppis) kanssa totoroa kunnes yhtakkia vessasta kuulu ihmeellista molskintaa. ja kun kurkattiin vessaan rotta meinas pompata pontosta ulos. no huh huh! arvatkaa saikahdinko. tosin laura oli aiha paha, se kilju vaikka se ei nahny koko otusta.

Paatin sitten soittaa vuokraisannalle hyvien rotankarkotus vinkkien toivossa. sen puhelin oli kiinni,joten jatin viestin tyylilla 'mites espanja? meilla on btw rotta pontossa'. odotan muuten vielakin niita idoita.....

Enivei tuumin itsekseni vahan aikaa mita tehda silla aikaa kun laura oli kauhuissaan ja mietti etta onpa allottavaa. naiset! paatin menna paikalliseen ettimaan tuttuja naamoja ja hakemaan apua tahan tilanteeseen. Tormasin onneksi Johniin ja sen vaimoon Francisiin (herra tietaa miten sen nimi kirjotetaan). John paatti tulla tarkastamaan tilanteen ja paatti kaapaa puoli pulloa vessamyrkkya(kutsutaan myos pesuaineeksi) rottaparan paalle. Raukka oli kuulemma uupunu

Ideana oli etta rotta uiskentelis takaisin viemariin. siina odotellessa paatettiin menna parille tuopille toiseen paikalliseen. noh mikas siina. Oltiin juopuneita.

Kun valomerkki tuli ja meidat heitettiin pellolle, mentiin takaisin kotiin katsomaan rottista. Valitettavasti rottis oli tarpeeksi tyhma lahtea uintireissulle ponttoon, mutta ei tarpeeksi viisas mennakseen samaa reittia takaisin mista se oli tullutkin. tama koitui sen kohtaloksi. Luultavasti se oli vasynyt rapikoimiseen ja pesuaine oli sitten tehnyt tehtavansa sen verenkierrossa.

mika on tarinan opetus? ala ui vessanpontossa. the end

rottan muistoa kunnioittaen, marja ja kaikki muut

haluan kotiin

puol kakstoista. uuu. himmee hätä. Pitäisköhän asialle tehdä jotain?

mulla kävi pari hassua asiakasta. Yksi halus kauheesti hissiä meidän mäkkiin. Kun sanoin että ei oo eikä tuu, niin kyseinen herra sitten sanoi nokka pystyssä että menee jonnekin muualle. ohho, mäkki kaatui sitten siihen. Toinen asiakas halusi hirveästi aterian kokiksella. En sitten tiedä minkä hampparin se sitten halusi. Jänskää.
Sanoivat että tein hyvää duunia tänään. Noh kivahan se on kuulla. Tosin jos raivopäissään taistelee bic macista niin taitaa se hyvä duuni jäädä jonnekin rajan taakse.

Onpa aneeminen fiilis. Tai väsyny. Jalkoja kolottaa ja selkää särkee. Ja on säitä pidelly.Lauantaina tulee kolme kuukautta täyteen. Huh. Ja vieläkin on ihan newbie fiilis. Kolme kuukautta edessä ja sitten tuun suomeen käymään. Tai no, fiiliksen mukaan, kuten yleensä. Puoli vuotta on kuitenkin tarkotus täällä jumittaa. Tämmöstä juupas-eipäs kinastelua ittensä kanssa.

ainii! Hemoglobiini tipahti taas jonnekkin kankkulan kaivoon. Onneks otin rautatabletteja varmuuden vuoksi mukaan. Tosi ärsyttävää kun pitää pitää ittestään huolta. Onko tämä sitä niin sanottua aikuistumista?

Oli ehkä kuivin vappu ikin. Olin töissä ja sitten nukuin. Jei. Tätä kaipaan eniten suomesta, sitä ihanaa rellestystä kaveiden kanssa. Ja niitä puita kesäaikaan. Ja biitsikeikkoja vapaapäivinä. Pitsaa ja kaljaa(okei siideriä) ja biitsi. voiko enempää toivoa? niin ja hyvää musiikkia. Grillausta. Aurinkoa. Heinäkuuta. Joskus sitä ihmettelee, että mitä hittoa teen täällä.

Mutta sitten tapahtuu jotain kivaa. Vapaapäivä täällä, kävely puistossa, poika mukana. Kikatusta ja Englantia. Käytiin viime viikolla Wimbledonissa tsekkaamassa miljoonakämppiä. Ne olivat aivan ihania, justiinsa semmosia perus Englantilaisia mökkejä. Ja sitten mentiin semmoiseen syrjäiseen puistoon. Aivan ihmeellistä. Kokoajan jotain uutta. Jos voisin asua pummina puistossa, valitsisin sen puiston.

Mutta vinkkinä Englantifriikeille: Lontoo ei ole Englanti. Tää on iso kaupunki, joista ehkä puolet on englantilaisia. Okei, yksi neljäsosa. Jotkut kulttuuriset nähtävyydet on vain turisteja varten jätetty pystyyn. Ja tämä paikka on täynnä puolalaisia ja itäblokkilaisia. Ja hammaslääkärissä on naisia, jotka käyttävät huntua. (Mikä on aivan upeeta, odotan innolla ensimmäistä hammaslääkärikäyntiä(joka tapahtuu aika piakkoin, mulla on taas reikä hampaassa))

nojoo enivei. meenpä nukkumaan. huomenna on vapaapäivä<3

noh se kauan venattu koti-ikävä sitten iski. Pikku koto suami, oi sinä ihmemaa loistat aina unissani kauniin kevään keltaisena. Nojoo ei nyt liiotella. pikku paskahan se pläntti jossain siellä on :DDDD lol. okei. mutta ikävä on. Täällä on tylsää :)
Päädyin sitten lopulta takasin mäkkäriin. Tosin täällä on paljon parempaa kuin siellä toisessa mäkissä. kun mun mielestä jokin oli pielessä, mua KUUNNELTIIN ja ASIALLE TEHTIIN JOTAIN. Jotain ihan uutta ja ihmeellistä verrattuna siihen suomen pikkumäkkiin. Jotenkin hienoa kuulla että on hyvä työntekijä useammin kuin kerran kymmenessä kuukaudessa(kun on sanonut itsensä irti). Ehkä tää on vaan jotain perseennuoleskelua että porukka pysyis töissä, mutta mikäs siinä. Kiva kuulla kehuja. JES JES
Mun Firefox sekos tänään. Toivottavasti se toimii illalla. Tää Explorer tuntuu jotenkin... kököltä. Vaikka ihan sama mulle on mitä selainta käytän, kunhan saan selattua sivuja.

Ja ainiiiiii Vinay (mun vuokranantaja-housemate)ehkä fiksas mun yhteyden lopullisesti. Ehkä. Toivottavasti. Ainakin tän viikon ajan toiminu kiitettävästi.

nojoo. Katellaaa. Mun pitää mennä töihin. Ja sit vastata maileihin. Ei suska, en unohtanut sinua <3

oooommmm mitas tasta nyt kertoisi. Koneeni ei suostu lahettamaan mitaan eika siis paivittamaan tata paivakirjaa, joten pitaa sitten lainata enkkumiehen konetta (siksi ei skandeja)
Piti paasta vaan hehkuttamaan, etta oon menossa ens lauantain James Bluntin keikalle! kaikki kateelliset voitte pussata mun kenganpohjaa. Ja te jotka ette myonna olevanne kateellisia, voitte pussata mun peffaa. Tiedan etta naamanne ovat vihreita!
Oon tavannu pari kertaa pari irkkituttua taalla. Oikeastaan niiden kanssa on ollu hauskin meno, naa kamppikset on vahan kuivia bilettamisen suhteen. noh onneksi ens viikonloppu on pelastettu (KEIKKA KEIKKA). Plus ne on viininlitkittajia, mika on ihan kasittamatonta. Karjalaa mulle perkele! Tosin en ole vielakaan oppinut juomaan kaljaa.
Taalla oleminen on aika jannaa. Joka toinen paiva on ns. huonopaiva, jolloin oon vaan aneeminen ja joka toinen paiva on hyvapaiva. Tosin naa paivat kulkee kasi kadessa nalan ja vasymyksen kanssa. Alkaas kasittako vaarin, en naa nalkaa. Pyhpah pain vastoin, luulen etta oon lihonu. Mutta jotenkin hyvina paivina tulee vaan valvottua liikaa.
Ja naiden paivarytmi on ihan ihmeellinen. yhdeksalta illalla syodaan ja sitten valvotaan pari tuntia. Toihin ei menna seitsemalta tai kahdeksalta aamulla, vaan noin kymmeneksi. Vaikka mun pitais olla se toivoton yksilo ja nukkua pitkaan, mutta olen oikeastaan yleensa se ensimmainen ihminen hereilla. Aikaeroa voisi myos syyttaa. Mina sanon vaan etta oon paras ja se siita.
Huomenna jatkuu tyonmetsastys. Huh. Nojoo ei pida ottaa paineita tai sitten menee homma paskaksi ja vellit housuun. tota... jooh

toodle pip