IRC-Galleria

Mun pää on kuin lada. Juuri kun oot saanut sen toimimaan parin päivän tappelemisen ja vehkaamisen ja rasvaamisen jälkeen, se sammuu noin kilometrin ennen kotiovea.

Sillä välin kun mun kurkkuni päättää olla kipeä kuin kipeä kurkku (oon runollisella tuulella tänään), mä oon ollu tupakoimatta. Kolme päivää takana, ja kerran vain meinasin polttaa. Pääsin töistä ja oli kyllä taas niin ihmeellistä koko illan ajan että hermosauhut olis tehny hyvää. Noh,eihän mulla ollu sytkäriä! :D Oon kai alitajuntaisesti lopettanu jo röökaamisen. Mutta kuitenkin, herää kysymys: MISSÄ ON NE LUVATUT VIEROITUSOIREET?! En ollu mitenkään äreä, ylensyönyt tai ailahtelevainen. Ehkä tämmönen superlight röökin polttaminen kaks kertaa päivässä on jo vierottanu valmiiks koko hommasta.Tavasta en kyllä pääse eroon, joten pistetääs sauhuten
(Kai huomaatte koko jutun pointin? Hyvä, sillä mä en)


Mun pitää tänään mennä mun seksikkään käheän äänen kanssa hankkimaan työssäoppimispaikka ja sitten selvittää kaks koulun kurssia, joissa en oo käyny kertaakaan koko jakson aikana. Arvatkaa kolme kertaa millanen numero on tulos. Päätin tossa yhessä vaiheessa käydä koulun loppuun, ja nyt joudun selvittelee omia sotkuja. Miten vastuuntuntoista! Miten aikuismaista! Miten inhoitavaa!


edit: En sit ees menny. :D säälittävää <3

Tiistaina on aina semmonen fiilis, että pitäisi tehdä jotain

Ootteko huomannu, että jos kirjottaa sanan 'raskasta' ilman ensimmäistä ässää, siitä tulee rakasta?

Raspufar taisi viedä mun energiat

Näin aika mielenkiintosta unta. Olin pingviini pelimaailmassa ja mun veli oli rasputin/jafar sekoitus. Siinä maailmassa piti kerätä kiviä, joista sai erikoisvoimia. Mun veli onnistu saamaan 'kivistä voimakkaimman, joka pahuuden käsissä voi aiheuttaa koko maailman tuhon, mutta hyvä sydäminen ihminen voi käyttää sen voimaa maailmanpelastamiseksi'. Noh, rasputin tai jafar ei ikinä olleet hyviksiä joten katastrofihan siitä seurasi. Ratsastin pelikaanilla turvapaikkaa kohti, mutta se väsyi ja vaihdoin valkoiseen suteen. Ratsastettiin yön yli, ja pääsinkin pelin alkupaikkaan, muinaisille raunioille. Tosin teleportti ei toiminut, joten mun piti taistella metsän eläimiä vastaan(raspufar oli kääntänyt ne pahoiksi) joten rupesin kommandona tipputtamaan niitä yksitellen.

Olin mummolassa. Tässä pikainen raportti ennen tunnin alkua:
-Junassa matkaaminen ei olekkaan saatanasta. Se on oikeastaan aika lepposaa
-Mummi on lihonut 5 kiloa, iiiik ja se on samallainen höperö kuin ennenkin<3
-Ukki tykkää kattoa hiihtoja, ja sitä jännittää niin paljon, että pitää välillä ottaa torkut.
-Lipakossa(pikkuserkun vanhempien kämpillä) on samanlainen sotku kuin ennenkin. Niiden koira tykkää rapsutuksista ja kissojen ruokakuppi on saunassa.
-Ruukissa on yksi paikallinen, jossa on kuulemma vakioasiakkaat. En päässyt käymään
-Pikkuserkku muuttaa melkein siihen mummin naapuriin. Niiden kämpässä on ehkä asunut'niitä mustia miehiä' (niin kuin mummi sanoo:D) ja oli kyllä ihan kamala siivo.
-Vanhukset ovat kuolleet tai ovat sairaalassa.
-Pakollinen 'ai sää oot kasvissyöjä. no otappa makkaraa. ai ei? no kinkkkua? ai ei... no sitten rössyperunoita(aka veripalttua, pekonia ja perunoita)?...höh no kanaa sä ainakin syöt!'

bäää pitäis pakata. pitäis pakata pitäis pakata pitäispakata pitispakatapitäpakapaaakakaakkakakakakkakakkakakka ei jaksa!

lompakko löyty(se oli btw kaks päivää kateissa ->hirvee paniikki ja itkuraivarit->löyty). huomenna pääsee kaljalle. Nyt pääsee nukkumaan. Mä sain tehtyä jotain koulussa. Tänään oli oikeestaan aika hyvä päivä

tosin luulenpa, että mun opettaja on kuullu mun lintsaamisesta. Oon tosiaan skipannu aika kiitettävästi kaks kurssia tässä jaksossa. oho.

Enkä oikeen tiedä enää mitä haluan. Mulla on niin hirvee kiire haluta, ja päästä johonkin ja tehdä kaikkea, että taidan saada stressistä sydäntulpan. Alkaa huomaamaan, miten vanhetessa aikakin alkaa menemään supernopeaan, eikä mistään oikein saa enää kiinni. Tai jos jää paikoilleen, tippuu pois kyydistä ja sitten on melkein mahdotonta päästä muiden kanssa samalle linjalle.

Lähinnä mulla on semmonen olo, että kiipeän tikapuita. Valitsen sokkona jotkut tikapuut, lähden kiipeämään niitä, mutta tikapuut ovatkin lahot jonkun matkan päästä. Palaan siis takaisin alkuun, ja kokeilen toisia tikapuita. Oon nyt tehny tätä jonkin aikaa, ja haluisin löytää jo The tikapuut, joilla olisikin kunnon päämäärä

Mä tiedän että musta on johonkin. Oon nyt vaan eksynyt näiden homeisten tikapuiden viidakkoon.



Plus tämmösten syvällisten ajatusten lisäksi mulla on ihan saatananmoinen(excuse my french) teiniangsti taas menossa. Mä vähän veikkaan että mun pitäis viettää kunnon teinixemokuukaus ja saada koko teiniangstailu hoidettua loppuelämältä. Karseeta kun ei jaksais enää olla omassa uliulivalivali seurassaan :D sääliksi käy kavereita

hajottaa