IRC-Galleria

Ajattelin kertoa teille mun työhaastattelusta.

Eli olin hakenu nimeltämainitsemattomaan Itiksen elektroniikkaliikkeeseen myyjäksi. Haastattelija sanoi, että se ei tienny mitään työhaastatteluista, joten me vaan juteltais puol tuntia. jes!

Tervetuliasi puheena se mietti ääneen, että mulla tais olla aika hyvä hakemus, koska pääsin haastatteluun asti. Kuulemma niillä oli pari sataa hakijaa ja vain kymmenen pääsi itse haastatteluun. Vähän aikaa mietittyään se kysy missä mä asun. 'Vuosaaressa, siinä Shellin vieressä' 'Aijaa, no sen takia sit vissiin'

Aluks se sitten kerto mulle kyseisestä yrityksestä. Mä tiesin sen kaiken oikeestaan, sillä olin yliaktiivisena työnhakijana tehnyt taustatutkimusta netissä. Sitten se alkoi selittämään mitä työtä siellä ruvettais tekemään. Esimerkiksi, että siellä pitää tehdä kokoajan töitä ja ei saa laiskotella sekä että pitäisi oppia kaikki asiat kahden viikon sisällä, eikä saisi kysellä uudestaan että miten hommat toimii. Eipä siinä mitää, kaikki tämmönen perus liirumlaarum kuuluu asiaan. Olis vaan ollu kiva jos olisin saanu sanottua, että oon kiinnostunu oppimaan uusia juttuja ja tykkään tehdä töitä, mutta tää herra pälätti niin paljon, että en saanu mitään sanaa väliin.

Sitten se kyseli mitä työhön oikeesti sisältyy. Vastauksina oli asiakaspalvelu, myynti, myymälän hoitaminen ja rahankäsittely. Nää piti laittaa sitten järjestykseen oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Multa toi suju kai ihan hyvin. Paitsi että laitoin myymisen viimeseks, koska myyminen ei oo ihan mun juttu. (asiakaspalvelu on!)

Sitten ruvettiin puhumaan musta. Ou jes! Sain sanottua jotain! Se kuulemma ei oikein käsittäny mitä mä olin tehny aikasemmin. Öö no olin tossa yläasteella, sitten menin lukioon ja valmistuin. Olin mäkissä töissä ja sen mukaan otin pari viikkoa lomaa ja siirryin kukkakauppaan. Sitten se kysy minkä takia olin keskeyttäny mun vaatturi-opinnot. Selitin, että mulla oli suurempi hinku päästä Englantiin, kuin jäädä siihen kouluun. Sen ei kuulemma tykänny mistään keskeyttämisistä, kun kerran alottaa jotain niin pitää suorittaa kunnialla loppuun!

Koulun lisäksi se ihmetteli mun mäkkiuraa. Kuulemma se tietää paljon mäkkityöstä, on ilmeisesti jopa bilettäny mäkkiläisten kanssa. Se myös tiesi, miten helposti mäkissä pääsee esimieheks, jota mä en ollut vielä saavuttanut. Oonhan mä mäkissä työskennelly jopa melkein puoltoista vuotta. Mä sanoin, että Englannissa ne olis halunnu pistää mut kouluttajaks, mutta mä olin muuttamassa takas Suomeen, joten sanoin ei kiitos. 'Oijoi jos se vaan näkyis tässä!'

Tän lisäks ne haki yli vuodeksi työntekijää, joten se kyseli mun tulevaisuuden suunnitelmia. Mä sanoin, että haluisin mennä yliopistoon. Se arvasi, että haluisin mennä Lontooseen yliopistoon. Sanoi aika vittuuntuneen näkösenä, että Englannissa ei oo kyseistä liikettä.

Tää tyyppi halus tietää kauheesti prosentteja. Esimerkiksi 'kuinka monta prosenttia myyjä pystyy vaikuttamaan ostajan päätökseen'(kuulemma 99%) ja kuinka monta prosenttia oikeesti haluisin mennä työskentelemään siellä. Tähän mä vastasin 80%, koska en siinä vaiheessa enää halunnu koko lafkaan töihin. 'no, mitäs eroa sulla on näihin ihmisiin, jotka haluaa tänne 100%:sti tai 110%:sti' 'Mä oon ainakin rehellinen'

ostin tänään kivan paidan

Satutko muistamaan, milloin rekisteröidyit gallerian käyttäjäksi? Tietokannan syövereistä löytyykin tieto! Päivämäärä oli 30.3.2003. Käyttäjänä olet ollut noin 3 vuotta ja 7 kuukautta. :)

Varotus lapsille: kasikymppinen on aika vahvaa

Näin tossa toissayönä mielenkiintosta unta;
Olin räiskintäpelin päähahmo. Mä olin jollain aukiolla, joka oli ihan täynnä zombeja. Mun tarkotus oli tottakai tappaa kaikki zombit. Mun edessä oli semmonen pikkutyttö zombi jolla oli naamari ja paidassa vihree risti, mitä piti ampua. Se tuli ihan mun viereen ja nosti naamarinsa. Sen naama oli.. noh sillä ei ollu naamaa. Semmonen ilmeetön mullallinen kasvo. Ja se huusi "MÄ TYKKÄÄN KUUNNELLA KISS FM:ÄÄ"

Ja taas kipeenä. Ostettais yks kappale happiletkuja. Mielellään käyttämätön.

Gallup:
Kumpi tuli ensin, muna vai kana?

Moon aika nolo

tulin tänään takas suomeen. Lennon piti lähteä kaheksalta, mutta se oli vielä kuuden aikaan köpiksessä venaamassa, että sää selkenis, ja se vois palata helsinkiin. Josta se sitten lähtis Lontooseen päin. Oho. Sanoivat että päästäis johonkin yhentoista aikaan liikenteeseen, mutta kone lähti lentoon vasta joskus kahentoista aikaan. Hyvitykseks saatiin kymmenen euron edestä virkistyslipukkeita, jotka käytin tupakkaan ja kahviin. Yks toinen tyyppi käytti ne kaljaan. Viksu tyyppi...

Kavin eilen Brightonissa. Oli ihanaa palata takasin paikkaan, jossa todella rakastuin Englantiin (olematta yhtaan dramaattinen;) Sanoisin etta Brighton on kuin jattimainen Camden Town. Kuten Camdenissa, koko mesta oli taynna eri varisia taloja ja pienia kauppoja. Ihmisia oli ties mista, lahinna nuoria opiskelijoita. En ite kylla muuttaisi Brightoniin, siella tuulee ihan hemmetisti.

Lahinna meri teki muhun vaihutuksen. Koko ranta huokui kesan jalkeista, haikeaa tunnelmaa. Aallot oli suuria ja vaikka istuin hyvan matkan paasta vedesta, vetta tuli mun paalle. Tuntu etta olin saavuttanut jotain elamassani. Noin viisi vuotta sitten vannoin, etta palaan viela tanne. Nyt olen sen tehnyt. Aika etsia uusia tavotteita!