IRC-Galleria

Mä suhun luotin,
sä mut petit,
sydämmeni särjit.
Sun ilmekkään ei värähtanyt kun itkuisin silmin sua katsoin.
Ihan ku sä olisit saanut siitä kaikesta kärsimyksestä nautintoa.
Sä käänsit selkäsi mulle ja lähdit sanomatta mitään.
Miten sä voit tän mulle tehdä,
pakko kysyä on vaikka tiedän etten vastausta koskaan mä saa.
Enkö mä merkannutkaan sulle mitään,
etkö voisi tulla takaisin vain kertomaan mulle totuuden,
ei enää valheita eikä huhupuheita.
Mä en pyytäis sua jäämään,
ihan oikeesti en.
Pyydänkö muka mä liikoja?
Etkö mielestäsi oo muka selityksen velkaa mulle?