IRC-Galleria

Mä suhun luotin,
sä mut petit,
sydämmeni särjit.
Sun ilmekkään ei värähtanyt kun itkuisin silmin sua katsoin.
Ihan ku sä olisit saanut siitä kaikesta kärsimyksestä nautintoa.
Sä käänsit selkäsi mulle ja lähdit sanomatta mitään.
Miten sä voit tän mulle tehdä,
pakko kysyä on vaikka tiedän etten vastausta koskaan mä saa.
Enkö mä merkannutkaan sulle mitään,
etkö voisi tulla takaisin vain kertomaan mulle totuuden,
ei enää valheita eikä huhupuheita.
Mä en pyytäis sua jäämään,
ihan oikeesti en.
Pyydänkö muka mä liikoja?
Etkö mielestäsi oo muka selityksen velkaa mulle?

Kun katson sinuun, näen sinussa herkkyyttä, näen sinussa kauneutta,
näen sinussa asioita, joita muut eivät tunnu näkevän. Minä olen nähnyt
sinun itkevän silloin, kun luulet olevasi yksin, olen nähnyt sinun
hymyilevän, silloin kun ympärilläsi on ihmisiä, vaikka sisälläsi olet
itkenyt. Sisälläsi olet itkenyt yksinäisyyttäsi ja sitä kuinka kukaan
ei sinua edes huomaa. Kyllä sinusta välitetään, olet vain etsinyt sitä
vääristä paikoista ja kyllä sinut huomataan, olet vain katsonut
väärään suuntaan. Minä olen usein katsonut sinun suuntaasi ja nähnyt
sinun surusi, nähnyt kyyneleesi, vaikkei ne ole virranneetkaan. Minä
näen sinut toisin kuin muut, muut eivät yleensä näe sinua ollenkaan,
mutta minä näen. Minä näen sinut alppiruusuna, niin kovin yksinäisenä,
mutta niin kovin kauniina ja puhtaana. Siellä sinä olet vuoren
rinteellä ja katselet ympärillesi etsien seuraa. Sinä tarvitset jonkun
ihmisen vierellesi, olet ollut liian kauan yksin. Olet ollut niin
kauan yksin, että olet epätoivon syvään mereen hukkunut, epätoivon
pohjattomaan kuiluun tippunut. Jos minulla olisi tarpeeksi voimaa,
uisin luoksesi, jos minulla olisi tarpeeksi pitkä köysi, nostaisin
sinut pois siitä kuilusta. Mutta minulla ei ole voimaa, kuin
ainoastaan sanoihin, eikä köyteni riitä edes puoliväliin. Jos
hyppäisin perääsi siihen kuiluun, mitä sinä sanoisit, kiittäisitkö
minua, vai käskisitkö minun mennä pois. En tiedä mitä sanoisit tai
mitä tekisit, mutta olen päättänyt hypätä perääsi. En saa unohtaa,
että jokainen sielu on kaunis, niin kaunis, että se kannattaa
pelastaa. En tiedä voinko sinua enää pelastaa, vai onko jo liian
myöhäistä, mutta minun täytyy yrittää. Jos en yritä, en voi antaa
itselleni ikinä anteeksi.

kiitos, sen voit sanoa silloin kun sinua on autettu. anteeksi sinun
kuuluu sanoa silloin kun olet loukannut tai satuttanut jotakin
ihmistä. näkemiin sinun kannattaa sanoa silloin kun lähdet tai joku
muu lähtee. kiitos, anteeksi, näkemiin ovat sanoja jotka kuuluvat
elämään. sinä kuulut minun elämään eikä mikään sana, lause tai kirja
voi korvata sinua. mikään ei voi korvata sinua, ei mikään. vaikka olet
mennyt pois, sinä elät minussa. elät sydämmessäni. rannalta voi pyyhkiä
nimesi pois, jos kirjoitan sen sinne. opettaja käskee pyyhkimään sen
kirjoista mutta kukaan ei käske eikä pysty pakottamaan minua
pyyhkimään sitä sydämmestäni. en itsekkään voi pyyhkiä sitä, vaikk ehkä
joskus haluaisinkin. siksi sanon: kiitos kaikesta, annathan anteeksi ja
näkemiin

Älä edes yritä selittää,
en kuuntele,
suljen korvani,
unohdan sanasi.

Leiki vain,
et minua voi enää satuttaa,
et sydämeeni puukottaa,
et ajatuksiani varastaa,
ei sinulla ole enää minuun valtaa.

Älä esitä minulle
pyhäkoulupoikaa, ja itke silloin
kun sinuun päin katson.
En minä tunne sinua kohtaan
minkäänlaista sääliä.

Pettynyt minä olen vain.
Liikaa annoin,
ja liian vähän sain.

Tiedätkö kuinka paljon muutit elämääni?

Sinä yhtenä kauniina päivänä kun saavuit luokseni
se tulipunainen ruusu kädessäsi.

Minusta tuntui siltä kuin olisin noussut lentoon.

Siitä päivästä lähtien tiesin että minun ei kuulu
kulkea alämän polkujani yksin.

Onneksi olet siinä vierelläni.

(Se on Herrasmiesliiga vitun mulkut)

refrain:
Eksä tiedä kuka mä luulen olevani, eksä muka tiedä kuka mä luulen olevani
Ky-kyl mä tiedän sut, ky-ky-kyl mä tiedän sut, (sä oot niin täynnä itseäs) (2x)

Popot on lankattu, mopo tankattu, (whoa! mä päästän sen käsistä)
Rohdot on valkattu ja olo varma kun, (seison pelin päällä, en jänistä)
Jos et tiennyt, niin nyt tuut kuulemaan, sanot et tää on nähty
Sä luulet vaan, mä pistän tuulemaan
Kerta toisensa jälkeen uudestaan, aina suurempaa
Hommat rullaa, kun tour de france,
Big dogg style, kuinkas muutenkaan
Mä oon kaikkialla sä et oo koskaan missään
Sitä mitä mulla on et voi ostaa mistään
Se on synnynnäistä, hemeltä perittyy
Tästä on paha enää enempää kehittyy
Tuu tsekkaan kuinka meillä tehään
En tunne teistä ketään, mut kuka sä oot?

refrain

Ne väittää ettei räpil elä, eikä onnee raha tee
Mä unohdan sen ja aina korkeemaalla meen
Skeptikotkaan ei voi kun todeta vaan damn!
Kun vaihtelen kaistaa mun kolmesataa ceel
Vaihdan vaihdetta suurempaan, nyt aihetta tuulettaa
Teen leijumisesta taidetta uudestaan, keulin täällä niinku bmx-pyöräl
Ja leijun joka päivä pilvissä ku lentäjät työssään
Kun mä tuun taloon saan jengin laulamaan
Sulle ei jostain syystä lämpeis saunakaan
Ne tuntee mut ilmojen herrana
Voin tarpeen tullen hoitaa vaik siskokset kerralla
Oon niin leija ja teitä edellä
Asenteella: jos teillä jotain, niin meillä enemmän
Sä voit itkee it's all right,
Mut kaikki mitä mä teen on "big dog style"

refrain

En tarvii punasia mattoja(e-ei), en tuhansia akkoja(e-ei)
Mulle riittää että mä saan omaa kuvaani vaan katsoa
Vaihdan vaihdetta suurempaan(whou), nyt on aihetta tuulettaa(jeah)
Mä teen leijumisesta taidetta uudestaan

refrain

Ai ei oo nimi listassa?
Piti olla.
Eksä tiedä kuka mä oon?
Riki Sorsa.

(kyl mä tiedän sut, kyl mä tiedän sut. Sä oot niin täynnä itteäs)

Pieni poika liian isossa
maailmassa.
Suojana kova kuori ja
tiukka katse.
Kokenut liikaa, liian
lyhyen elämänsä varrella.
Liikaa risteyksiä, liikaa
polkuja pimeyteen.

Pieni poika liian isossa
maailmassa.
Pärjää ulkoisesti hyvin,
on päättänyt jaksaa.
Ei itke, ei ilmekään
värähdä,
tuskaa tuntien jatkaa
matkaa.