Hän kysyi miksi kirjoitan,
vastasin koska en osaa itkeä.
Hän sulki silmänsa ja mumisi
miksi olet niin täydellinen,
vastasin koska olen virheitä täynnä.
He kysyivät miksen välitä,
vastasin koska pelkään liikaa.
He käänsivät selkänsä minulle
miksi olet yksinäinen,
vastasin koska en saa otetta mistään.
Sinä kysyit miksi vain huudan,
vastasin koska rakastan.
Sinä tulit lähelleni
miksi hymyilet,
vastasin koska en osaa paeta.
Minä ja hän,
koska olemme puolivälissä jotakin.
Minä ja he,
koska matkamme päättyy joskus.
Minä ja sinä,
koska en ole koskaan sitä mitä tarvitset.
Sanotaan että olen lahjakas,
koska kärsin liikaa
enkä voi kuin myydä sieluni paperille.
Sanotaan etten yritä tarpeeksi,
koska en vain tunne tarpeeksi
enkä halua kiduttaa itseäni.
Miksi tuijotan taivaalle,
koska haluan kertoa sen,
koska kukaan ei ymmärrä.
Tajuatko koskaan kuinka tarvitsen,
kuinka haluan sinun huomaavan
että minuun sattuu
vaikka hymyilen.
Siksi kirjoitan,
valehtelen,
nauran
ja hiljalleen lakkaan olemasta.