Näin illan mittaan tulee yhä useammin pikkuinen mielen päälle. Tänään saatiin kuulla, että parin päivän kohtuullisten lukemien jälkeen bilirubiinit olivat taas nousseet. Romutti hiljalleen elätellyt toiveet, että pikkuinen pääsisi viikonlopuksi kotiin.
Istuttiin tuossa sitten Katrin kanssa sohvalla ja kuunneltiin valot himmennettynä musiikkia. Levyllä soi Bachin Air-jousikonsertto, jossa on aivan käsittämättömän kauniita selloilla soitettuja kuvioita. Pohjalla on keveän rauhallinen poljento ilmeisesti kontrabassoilla, josta tulee aivan mieleen hidas askeltaminen syksyisessä metsässä. Sellojen ääni on kuin hitaasti tuulessa huojuvat, jo punertaviksi menneet puut. Soinnin sävy on lämmin ja herkkä, ihan kuin viimeiset lämmittävät auringonsäteet jo iltaan taipuvasta päivästä. Mukana soivat herkästi alttoviulut, keveinä kuin sylissä nukkuva päivän seikkailuihinsa väsynyt pieni lapsi. Lehtien läpi siilautuva auringonvalo leikkii hänen pyöreillä poskillaan. Jo tällaista ajatellessakin meinaa sydän pakahtua rakkaudesta pientä kohtaan. Tippahan siinä tuli silmään, pikkuista miettiessä. Onneksi Katri oli vieressä.
Olisit jo pian kotona.
Uusimmat blogimerkinnät
- Ilmoitusluonteista asiaa II 01.01.
- Ilmoitusluontoista asiaa 19.12.
- Kuulumisia.... 12.12.
- Quattro-enoksi. :) 02.12.
- LInkkivinkki 24.11.
- Ruotsalaista musiikkiosaamista 18.11.
- Nakitusviesti 18.11.
- Vihreä paroni 15.11.
- Tänäänkin. :) 12.11.
- Isänpäivä.:) 09.11.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (104)
-
▼
2007 (161)
- ▶ joulukuu 2007 (12)
- ▶ marraskuu 2007 (8)
- ▶ lokakuu 2007 (11)
- ▶ syyskuu 2007 (6)
- ▶ elokuu 2007 (22)
- ▶ heinäkuu 2007 (14)
- ▶ kesäkuu 2007 (12)
- ▶ toukokuu 2007 (14)
- ▶ huhtikuu 2007 (18)
- ▶ maaliskuu 2007 (13)
- ▶ helmikuu 2007 (18)
- ▶ tammikuu 2007 (13)
- ▶ 2006 (23)