IRC-Galleria

Ilonalla puhkesi toinenkin hammas näkyviin, alaleuassa vasen etuhammas. :)
Lisäksi tänään oltiin niin hurjina, että kiivettiin (valvonnassa toki) portaat yläkertaan asti! Pitänee laittaa portti myös portaiden alapäähän...

Ilonalla oli eilen painokontrolli: Iso tyttö jo!
Mitat 8190g ja 73,5cm. Paino siis lähes nelinkertaistunut ja pituutta tullut melkein 30 senttiä kymmenessä kuukaudessa..:)

Pitänee mennä syksyllä leffaan:

http://www.iltalehti.fi/viihde/200802087219349_vi.shtml

(there is a God)

Linnut, nuo äänekkäät taivaankappaleet yllättivät tänään. Pari kuukautta sitten viimeksi kuuli joidenkin laulavan töihin lähtiessä ja lopultakin tänään kuului taas laulua. Piristi mukavasti aamua.

Joopajoo.

(humalainen mies puhuu tunteistaan. Sulkekaa silmät ja korvat)

Oli saunailta, juotiin kaljaa ja puhuttiin töistä ja ihmissuhteista. Nyt olen merkittävän humalassa ja yritän kirjoittaa asioita tässä koneella.

Pari pointtia:

1) Yleisen onnellisuuden kokeminen päihittää taloudellisen hyvinvoinnin 10-0.
2) Yleisen onnellisuuden kokeminen kumpuaa jostain muualta kuin menestyksekkäästä työurasta.
3) Yleisesti ottaen työuralla saavuttaa äärimmäisen harvoin merkittävää onnellisuuden tunnetta.
4) Jos haluat panostaa johonkin tullaksesi onnelliseksi, kokeile ensin lähimpiä ihmisiäsi.

Sitä mitä haluan sanoa, on että tieto siitä, että joka päivä sinua odottaa kotona joku joka rakastaa sinua on aivan äärettömän paljon merkitsevämpi kuin tieto siitä, että joka kuun 15:n. päivän tienoilla sinua odottaa uusi palkkakuitti.
Tuskinpa voin tarpeeksi korostaa näiden kahden asian merkitsevyyden eroja.

Nyt jatkan sorbetin syöntiä ja kohta menen rakastamani ihmisen viereen nukkumaan.
Rehellisesti sanottuna koen oloni hyvin onnekkaaksi.

1. Kuka olet?

2. Pidätkö minusta?

3. Miloin tapasimme ekan kerran ja missä?

4. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?

5. Oletko yhä samaa mieltä?

6. Jos saisit antaa minulle jotain, mitä antaisit?

7. Kuvaile minua yhdellä sanalla

8. Uskallatko laittaa tämän päiväkirjaasi ja katsoa mitä mieltä minä olen sinusta?

Käykö itselläsi koskaan sillä lailla, että tekee mieli ajaa kahtasataa viritetyllä mopolla styroksinen pilkkiämpäri päässä väärään suuntaan moottoritietä soittaen speedmetallia täysillä olallaan pitämästään mankasta? Ihan vain siksi, että olisi kerrankin kunnolla hereillä? Tällä hetkellä se tuntuu omituisen hauskalta ajatukselta.
(en luonnollisestikaan tee niin. minulla ei ole mopoa.)

Edit. Katson laajakankaalta predatoria. Alkaa helpottaa.

Ilonaa syöttäessä lusikka kilahti ekan kerran! Eka hammas puhkesi siis tänään aikavälillä klo 16-19.30. :)

Paskin päivä puoleen vuoteen töissä.
Kun tulin kotiin, Katri oli leiponut hyvyyksiä ja laittanut kaljoja jääkaappiin. Antoi ison halin ja pusun siinä samalla.
Hitto että mää rakastan tuota tyttöä. Ei voi olla parempaa mua varten olemassa.

Tuossa Ilonaa kylvettäessäni tuli mieleen, miten pikkuisen kasvun seuraaminen alkoi: Olin Antin kanssa Italiassa käymässä ja olimme vuoren rinnettä puskemassa ylös fillarien kanssa. Korkeutta semmoiset 2000 m ja maisemat niinkuin tuossa kuvassa ( nebulus ).
Siinä sitten alkoi kännykkä soimaan, ja Katri kertoi, että on ihan sellainen olo, että on lopultakin tärpännyt. Juttelimme pienen tovin puhelimessa, hieman liikuttuneeseen äänensävyyn kumpikin. Aurinko lämmitti kasvoja ja ympärillä levittäytyi alppimaisema. Nousimme isäntien kanssa vielä pienen tovin ja pysähdyimme vetämään henkeä. Nostin siinä aurinkolasit silmille, että eivät näkisi niiden kastuneen.
Hetken päästä pääsimme välietapillemme ja jäimme katselemaan maisemia. Puhuimme, että fiilikset ovat harvoin niin kohollaan kuin sillä hetkellä. Antti kysyi, että olisiko parempi fiilis, jos saisi oluen? Oli kutale tuonut repussaan kolme tölkkiä kaljaa mukanaan. Kaljaa juodessa iski tunteet kovasti pintaan, ja piti sitten kertoa, mistä olimme Katrin kanssa jutelleet.
Hittolainen, helposti liikuttuu vieläkin, kun miettii noita tapahtumia.