Ehdin kirjoittaa blogia jo parisenkymmentä riviä, mutta mokoma olikin hörystynyt bittiavaruuteen tallentumisen sijaan. Mitään kovin olennaista ette missanneet. Nukkukaa yönne siis rauhassa.
Paljon on ehtinyt tapahtua sitten edellisen kirjoituskerran. Olennaisimmat häppeningit voinee kukin tahollaan dekoodata kuva-arkistosani. Suurimpana mainittakoon postinumeron dramaattinen pienentyminen 00530:sta 00100:aan. Etu-Töölössä viihtyy aivan mainiosti, mikäli Temppeliaukion kirkkoa sädekehän tavoin ympäröivä ainainen sunnuntaifiilis, tai lähikaupassa poikkeuksetta rakkaan äidinkieleni jyräävä toinen kotimainen eivät haittaa. Yhden asian olen tämän huoneiston perusteella päättänyt; saunattomaan asuntoon en enää tulevaisuudessa taivu.
Perjantaina Tallinnaan. Tai ainakin satamaan, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa. Joka tapauksessa tiedossa on hyvää ruokaa, paljon juomaa ja sitäkin parempaa seuraa. Couture lupasi toimia hytti-dj:nä, ja täytti iPodinsa matkamusiikilla. Ennen reissua pitää vielä hankkia jonkin sortin kätevät pikkukaiuttimet.
Kuten otsikko vihjailee, pyöräytti kolmannen osapuolen laskurihäsmäkkä arvokseen viisi miljoonaa viimekertaisen Päivän kuvan saattelemana. Määrä on huima, enkä totta puhuen olen täysin varma kilkkeen toimintaperiaatteesta. Oli miten oli, täältä tullaan 10 miljoonaa! Älkää kysykö miksi. En tiedä.
Niin ja se tärkein. MIKSI HELVETISSÄ PUHELINLUETTELOT JAETAAN JOKAISEEN TALOUTEEN JOPA ASUKKAAN NIIN TAHTOMATTA, JA VIELÄ KAKSI KERTAA VUODESSA? Soitin tänään Fonectalle, ja pyysin virkailijaa ystävällisesti jättämään itseni luettelojaon ulkopuolelle. "Se ei valitettavasti onnistu. Luettelot jaetaan jokaiseen talouteen.". En kaipaa sytykettä, koska en omista takkaa. Ikkunat pysyvät omalla mekanismillaan auki, enkä tarvitse luettelopinoa takapuoleni alle ylettyäkseni syömään ruokapöydässä. Mihin siis tarvitsen niitä muinaisjäänteitä?
Lisää löylyä!