IRC-Galleria

Mä herään aamul sängyst kelaan mitä vittuu
Tuntuu ku kaikki suru meitsin niskaan tippuu
Se suru viiltää ison palan jostaa sisältä
Kelaan miltä tuntuu kuolema se on varmaa syvältä
En saa mielest ikin tärkeet menetettyy
Ja viimevuosin joutunu kaks kertaa pahast pettyy
Ajatukset ne jää taka alalle tai niin kai toivois
Mut ne vaa jää päähän vaivaa vitut mistää hoidoist
Ne tapahtumat opettaa sydänt koskettaa
Päätä ravistaa mut pistää meitsin juoksee kovempaa
Yritän pitää frendei paidast kii en päästä irti niist
Onneks oon tän pallon päällä mutsille kiitti siit

Oon pahoillani kaikest mitä tehny oon
täälnäin
Pyydän anteeks kaikest pahast mitä katunu oon meen
eteenpäin

Alan vast nyt tajuu mitä oon tehny väärin
Kerään ajatuksii niitki kalloon käärin
En oo kunnioittanu tarpeeks mun läheisii
Ylimieliseks mua väitetää mut vähät siit
Anteeks jos oon joskus mieltäsi pahottan
Anteeks jos oon joskus mieles pimeesee raottanu
Mä voin myöntää välil puhunukki paskaa
Mä voin myöntää välil sustki paskaa lastaan
Mä voin myöntää en ehk oo ollu rehellinen
Mä voin myöntää ollu liian pessimistinen
Täs lähiaikoin tullu paljo uutta asiaa
Pahoi asioit mut ne vaa enemmän mua valistaa
En haluu kuulla enää asioit mitkä mua ravistaa
Mielen sisäisest ja mielen ulkoisest mua lannistaa

Pyydän anteeks kaiken pahan mitä tehny oon
Mut kuljen silti eteenpäin
Oon pahoillani kaikest pahast mitä katunu oon
Mut ne silti vaivaa mielessäin
Aion matkaa jatkaa otan mitä haluan